Koiramainen keskustelupalsta

Jonna

Mieli yrittää vakuuttaa mulle, että tahdon jonnekin pohjoisen suuntaan. Viikko tai edes pari päivää pohjoisessa koirien kanssa olisi aivan bowdown

mutta on sellainen epäilys, että reissulle tulisi äkkiä turhaa hintaa Confused

Tämä joulu on kyllä aika semmoinen sekava pyhä. Jotkut rakastaa sitä, toiset inhoaa ja jotkut kärsii siitä monesta syystä.
Minä pidän joulusta ja odotan joulupukkia kuin pieni lapsi (taitaa olla joku häikkä korvien välissä Very Happy

) mutta on se ollut rankka silloin kun elämästä puuttuu se tärkein jolle antaa se oma pieni ja tärkein lahja kuinka mitätön se voikin olla. 3v sitten oli elämäni paras joulu, Rocky oli syntynyt ja piti tulla ennen uutta vuotta, avon kanssa oli uusi talo ja oma kuusi. Sählättiin ruokapöydästä seuraavaan ja onnellisuutta ja meteliä oli joka paikassa mutta sitten kun tultiin kotiin niin avattiin ne omat paketit ja ihanaa oli. Takassa paloi tuli, kissa oli sylissä ja kohta tulisi pentu a_dreaming

Mutta se oli silloin se...
Sen jälkeen joulut on ollut kivoja kunnes jouluaatto tulee ja mieli on vähän maassa vaikka kuinka perheen keskellä yrittää näyttää iloista naamaa Sad

Siinä on ne siskojen lapset ja siinä on niitten toisilleen annetut lahjat ja sitten siinä on minä... Neutral

Mutta siellä onkin Rocky ja hän tulee minun kanssa kotiin hiljaiseen ja siellä sytytetään kynttilät lyhtyihin ja syödään jotain hyvää ja ollaan vaan rauhassa hali

Ja nyt ei enää ole ne joulut niiiiin pahoja mutta vähän haikeita kuitenkin.

Mutta joka vuosi sitä toivoo että pukki toisi jotain kovaa........... a_takethatfoo

Kiitoksia myötäelämisestä! Tämäkin lohduttaa paljon! Pitäsköhän meidän järkätä joku oma joulu meille kenelle se tuntuu olevan syystä tai toisesta vaikea pala.

Ja juu onneksi on sentään noi koirat ettei tartte iihan yksin olla mutta eipä ne korvaa sitä ihmistä siinä. Tänä vuonna mä ostan varmaan vaan niille paketteja kun ne on ainoat joihin oon voinut luottaa ja jotka ovat olleet ja ovat mun luona eivätkä tee mulle pahaa eikä mitään muutakaan mitä joutuisi epäilemään.

Tänä vuonna mekin sitten varmaan päästään Been joulupuurolle, jos päämaja sellaisen järkkää! Toivottavasti Bee järkkäät, ois kiva saada siitä vaikka uusi jouluperinne omaan elämään! Very Happy

Joo, ei se koira auta kun on kova ikävä ja ei se koira korvaa sitä ihmistä mutta ainakin se koira on siinä, katsoo sua ruskeilla silmillään, laittaa pään vinoon kun puhut sille ja jos haluaa halia niin voi vaikka käskeä sen luo (Rocky ei ole mikään halinalle) jotta saa edes antaa hellyyttä jollekin Smile

Nyt kun sydän alkaa olla kunnossa niin tänään, metsälenkillä siellä ihanassa aurinkosäässä, tajusin että vitsi meillä on hyvä olla. Minä voin hyvin ja mulla on ihana koira ja sääkin on mitä mahtavin. Koulutus on toki totaalisesti kesken mutta meillä ei ole muuta kuin aikaa ja toisemme ja saamme nyt super-apua koulutukseen ja vakka se on alkuvaiheessa niin eteenpäin mennään. Joten mulla oli "jouluaatto" tiistaina treeneissä etten meinannut pysyä housuissa.
Mutta on ollut rankka 1,5 vuosi ja suurin osa on ollut kyyneleitä mutta mikään ei voita tän hetkistä fiilistä Very Happy

harmi vaan että Rockyn koulutus on todellakin kärsinyt siitä.

Voimia sulle Jonna, tiedän tunteen!!! Halataan kun tavataan hali

Mutta mulla on Riitan fiilikset uutena vuonna, silloin minä haluaisin pakoon täältä citystä. En tykkää uuden vuoden juhlinnasta ollenkaan, pakkopullaa, ja ei se uusi vuosi ole kuitenkaan yhtään parempi kuin se viimeinen Evil or Very Mad

Ai, niin entisen äijän mielestä olin pessimisti, mistäkö hän sen veti Cool

Kiitos Maria! Viestisi lämmitti!

T. Jonna

Joo hei, Oisko hienoa viettää joulu esim. Hauhovissa, koiraihmisten kanssa, treenimahdollisuuksineen päivineen Razz

Saa se joulu kummia keskusteluja aikaan, mutta jatketaan Smile

.

Mä olen aikanani ollut enemmän ja vähemmän koulukiusattu ja kotona omasta aloitteestani sivuun vetäytyvä persoona. Olen rakentanut muurin ympärilleni ja tässä maailmassa on tasan yksi ihminen, maailman loistavin ystävä, joka on päässyt siitä muurista voiton puolelle. Tämän muurin vuoksi (sekä sen vuoksi, että nautin saadessani olla yksin oman elämäni herrana) ajatuskin parisuhteesta saa mut suurinpiirtein purskahtamaan nauruun. Puolen Suomea on koittanut mua naittaa jos jollekin siskon kummin kaimalle eikä kukaan ole mainittavammin onnistunut. Mä olen jo ihan hyväksynyt varttuvani vanhaksi piiaksi Razz

Mä olen ihan onnellinen näin, kun nuo haisevat elukat makaa kuin ruojat mun kintuissani, kissa enää uupuu, kun makoilee taas jossain kaapin päällä. Mä olen onnellinen, kun saan vapaasti toteuttaa itseäni, olla vapaa tilittämään menemisiäni ja tulemisiani kenellekään, olla vapaa pyhittämään elämäni niille asioille mistä nautin ilman, että kukaan asiasta naputtaa vieressä.

No, kyllähän mä toivon, että joskus olisi oma talo maalla, ukon ketale ja lapsia, arkista aherrusta. Mä toivon, että voisin viettää elämäni kotona lasteni ja elukoideni kanssa pitää yllä kotia, raataa sen onnen eteen ja raataa niiden rakkaiden ihmisten puolesta, pitää huolta, että kaikkien olisi hyvä olla ja kaikki voisivat sanoa olevansa kotonaan onnellinen. Mutta jo se "ammattina kotiäiti" sotii tämän maailman menoa vastaan, joten se on vain haave ja mä nautin siitä sellaisenaan. Tai ei se kai ole ihan haave, vaan lähinnä saavuttamattomissa oleva unelma.

Mutta tällä hetkellä. En mä osaa nimetä asiaa, mitä mun elämästäni puuttuisi, mitä mun onnellisuudestani puuttuisi. (Paitsi se bc-kakara.)

Tammikuussa lähetään töistä viettään pikkujoulua Riikaan 11.-13.1. Ahistaa jo ihan valmiiksi viettää kolme päivää tiiviisti samojen ihmisten kanssa, mutta toisaalta olen utelias näkemän maailmaa (niin kaukana kuin se Riika Suomesta onkin, heh) ja täytyyhän moisen lössin mukana olla edes yksi absolutisti, jotta kaikki pääsee joinkuin hengissä ja ehjin nahoin takaisin, ja täytyyhän joku olla raportoimassa kaikista niistä toilailuista, joilla eletään seuraava vuosi eteenpäin. No joo, ilmoittauduin reissuun mukaan vasta, kun aika oli mennyt umpeen ja sain enää nipin napin lipun. Tuli vain sellainen mutu-tuntuma, että mun täytyy lähteä siihen reissuun ja tiedän, että kun tällainen fiilis jostain asiasta tulee, niin mun on toimittava sen mukaan. Tuskaa olla kolme, okei kaksi ja puoli, päivää erossa koirista, mutta ehkä sen kestää hädin tuskin Sad

Ikuinen optimismini on vakuuttuunut, että koirat _vähintään_ kuolee sillä aikaa, kun olen reissussa. Olen siis narkomaani, mutta narkomaniani kohde on hieman poikkeava; kuka normaali ihminen kaipaa koiran karvoja nenäänsä, koiran kuolaa vaatteisiinsa, koiran hajua hajuaistiinsa, nappisilmiä seuraamassa touhuja, hörökorvia antennoimassa ääniä ja karvaista ruhoa, jonka alle tuupata varpaansa, kun naputtelee tietokoneella?

Oisko kenellläkään tiedossa hyvää psykiatria, sillä kaikessa tässä monen tylsäksi haukkumassa elämässä, mä olen onnellinen imslow

No täällä myös yksi, jota on enemmän kuin usein haukuttu ihmiseksi, joka ei rakasta kuin koiriaan... Mie en lähtisi edes naapuri kaupunkiin yöksi, koska en voisi jättää koiria toisten hoidettavaksi.

Arvatkaapa vaan oliko tuskallista maata viikko nilkkaleikkauksen jälkeen pedissä ja komentaa muita perheen jäseniä viemään huskyille ruokaa ja siivoamaan tarhat??? Sitten en enää kestänyt, vaan otin kepit ja kipot ja kinkkasin uhallakin mäkeä ylös tarhoille. Ja ah, mikä riemu - molemmin puolin tarhaverkkoa Smile

Noh, meni aihe minullakin hieman kauas joulusta Confused

Anyone? http://www.lomaliitto.fi/index.asp?resid=12

Mä saisin tonne Paperiliiton ihan tuntuvan alennuksen.

Nyt toivotaan lunta, lunta, lunta. Ostin tänään sukset ja saan toivottavasti nauttia joulua suksin Pirkanuralla Cool

Ja mä meen duuniin mököttämään jouluksi. No saapahan ainakin rahaa.

Tänä vuonna jää valitettavasti puurokutsut pitämättä. koska meillä on siihen aikaan pentulaatikko keskellä olohuonetta Smile

.

t. B

Mitä! Mitä! Sitä ollaan käyty salaa Saksassa Shocked

Waude, Empusta tulee mami Very Happy

Ja isänä Einstein, odotettavissa ilmeisen viisaita vauvoja Wink

Jaiks. Mä en kyllä tule Helsingin suunnalle sitten vuodenvaihteesta ainakaan kahteen kuukauteen... Very Happy

Onnittelut pentueesta! Pidetään peukut pystyssä, että kaikki sujuu hyvin Smile

Ens sunnuntaina me kyllä Kirpun kanssa ollaan ehtoolla Hyvinkäällä, sillä saatiin tänään tietää, että onnistuin kahmimaan meille peruutuspaikan Oreniuksen Juhan agikoulutukseen.