Koiramainen keskustelupalsta

Mäkin aikoinani mietin, että miksei opiskelusta vois saada palkkaa...arvatkaapas olisinko vieläkään missään töissä, jos voisin päivät opiskella ja kesät olla vaapaana Very Happy

Onkohan kuinka moni nähnyt jo tämän..

http://www.youtube.com/watch?v=eHaEzGz0HeE
Vaikuttavaa! Shocked

IHANA!

Meni ainaskin 20 s eikä se avautunut, ja mä en jaksanut odottaa...

Mä oon taas ollut ahkera. (siis Taas Embarassed

) Pesin Möllin, katti parka, mutta mitäs on taas niin likainen, että alkoi takkuja kerääntyä.

Huh, Kannuksen pääsykokeet ohitse, nyt sitten vain odotellaan kesäkuun 15:ttä päivää... Cool

Huh, mun oli sydän hypähtää kurkkuun tänään treeneissä, kun lähdin Kirppua lämmittelemään. Kuljin erään treeniporukan jäsenen farmarin ohi, jossa perässä on kahden koiran häkki. Toinen häkki oli tyhjä, toisessa oli narttu. Narttu on tarkka autostaan ja tuo sen julki. No, niin se teki tänäänkin ja oltiin parimetriä menty auton ohi, kun koira syöksähti häkistä Kirpun luo Shocked

Olin ensin että wtf ja aloin sitten karjumaan kentällä olijoille, että täällä on koira irti, että tulkaa ottamaan pois. No, onneksi reagoin nopeasti äänelläni, sillä narttu sinkosi samassa takaisin häkkiinsä, jäi häkin ovelle istumaan ja kyttäämään. Siitä tilannekin sitten aukesi, kun ensimmäinen ihminen saapui pelastamaan. Mitään ei onnesta sattunut puolin eikä toisin ja Kirppu ei ollut mokomasta moksiskaan vaan istui vieressä käskystä odottamassa kunnes tilanne saatiin ratkottua.

Onni onnettomuudessa ja inhimillisiä virheitä sattuu, mutta olkaapa huolellisia, jotta tulee häkit kiinni asti. Onneksi mulla oli tänään Kirppu liinan nokassa (ja onneksi oli kerrankin liinassa!) eikä Hukka.

Farkkuauton takakontista tuskin tullaan läpi, eikä nuo onnekseni ole kumpikaan mölyäväistä sorttia autossa (noh pennulla toki kehityskin vielä kesken) mutta turhan päiväistä auton ohikulkijoiden mylvintää en tule kyllä jokatapauksessa jatkossakaan katselemaan, joten sinänsä huoli aiheeton ainakin meidän osalta.

..Uskon kyllä että tilanne säikäytti!

Näin se on, että kaikkea sattuu. Meillä kun ei ole häkkiä, niin ovi ei voi jäädä auki.
Kesäksi olen kyllä ostamassa takaluukkuun sellaista koukkua, jolla sen takaluukun voi jättää hiukan raolleen ilman, että koira tulee ulos.

Onneksi Kirpulle ei käynyt mitään.

Millasia luita te syötätte koirillenne? Vai syötättekö muita ku niitä rustoluita. Mä ostin tänään jotain savustettuja sääriluita ja sit menin netistä jälkikäteen lukee, ni niistä varotellaan et ne on vaarallisia. Siitä syystä että kypsytetty luu on hauraampaa ja siitä voi lähteä teräviä paloja irti.

Onko joku muu antanut jotain savustettua/kypsytettyä luuta koiralle? Miten luu hajos? Kuluko hiljalleen vai lähtikö isoja paloja?

Ei nyt viittis roskiin niitä heittää. Pakko varmaan antaa niiden vähän jäytää ja vahtii vieressä. Sit jos ne on jotain posliinii ni heittää sit mäkeen... Confused

Kirppu on saanut toistaiseksi vain raakoja luita, mutta Hukka on saanut mulla olonsa aikana useammankin esikypsennetyn tms. luun eikä ole kertaakaan niistä tullut yhtään mitään. Tosin olen aina ostanut Hukalle suuria luita, koska joskus erehdyin antamaan jonkun pienehkön raakan ydinluun ja sehän oli sitten säröinä koiran vatsassa, mutta onneksi selvisin säikähdyksellä! Mutta noista esikypsennetyistä (isoista) luista en ole itse koskaan mitään pahaa kuullut.

Hyvä kuulla... noi todellakin on isoi. Luut on mun kyynärpäästä kämmeneen asti pitkiä ja paksumpii ku mun käsi... eli ei varmaan mitään hätää.

Pääsee hemmottelee hauvoja töiden jälkeen Cool

En tosiaan usko, että noin isoja luita pirstoaa vaarallisesti. Hyvähän sitä tietty varmaan on hetki seurata, että miltä näyttää, mutta tuskin on syytä suurempaan huoleen.

Joskus ennen Lilliä annoin Eetulle sellasen kypsytetyn naudan nilkan ja vähiin jäi niitten antaminen kun ne ainakin Eetun hampaissa ja leuoissa (jotka on tosiaan eri luokkaa kuin esim. Lillin, näkee jo "metsätöissä" joissa Eetu vetää purren poikki mun ranteen paksuisia puita ja Lilli vaan vieressä jauhaa murusiksi pikkuhiljaa) murenivat sellaisiksi pieniksi teräviksi palasiksi jotka sitten olisivat voineet tehdä pahaa jälkeä suolistossa... En ole kyllä sen jälkeen antanut kuin raakana, mutta enpä ole kyllä ihan noita isoimpia kokeillutkaan... Ehkäpä voisi testata sellaista. Scratchy, scratchy

Ellillä on 8 viikkoisesta asti ollut tuollainen savustettu naudanluu.
Sisustan mä tietysti siitä poistin, eli siinä ei ole jäljellä kuin se putkiluuosa.

Sitä se on järsinyt siitä asti eikä se vielä ainakaan ole hajonnut.
Aamusella kun riekkumisinto herää, niin nakkaan sen luun sille ja kai se kuvittelee jotain makua siitä saavansa (tuoksuuhan se savulle) kun sitä edellenkin viitsii järsiä. Noi Birgitan antamat vaahteran oksat kun meillä meni silpuiksi alta aikayksikön Twisted Evil