OT: Pikkalan kivilouhimo

[Birgitta]

KHO:n päätöksissä Pikkalan kivilouhimon maisemavaikutuksista todetaan mm. että
- "Louhinta-alueen ja kantatien 51 välille jää pääosin melko tiheä metsävyöhyke."
- "Louhimistoiminta on maaston metsäisyys huomioon ottaen mahdollista
järjestää lupamääräyksin niin, ettei se näy häiritsevästi kantatielle 51 edes kantatiehen nähden lähimmässä kohdassaan."

Niinpä niin... Kuvissa näkymät kantatieltä 51.

Kuka ottaa vastuun? KHO? Kunnan ympäristöviranomainen?

On tullut nähdyksi, että louhintalupien haltijat yrittävät kiertää ja rikkoa lupien hakuprosessin aikana itse laatimiaan ja esittelemiään selvityksiä niin paljon kuin vain kehtaavat (ja kyllä kehtaavat). Kaikkihan on kotiin päin säästöjen muodossa. Ja näin voi Suomessa ihan vapaasti tehdä. Yrityksiltä ei vaadita minkäänlaista moraalia. Mutta yritäpäs yksityisenä ihmisenä rakentaa pihallesi vääränvärinen aita tai talo muutama metrin väärään kohtaan, niin jo älähtää viranomainenkin keskeyttämään toiminnan.

Valvontaotteita tulee kiristää, ja todelliset, yrityksille rahallisesti merkittävät sanktiot ottaa käyttöön. KHO:n tulisi oikeasti perehtyä tekemiinsä päätöksiin ja niiden seurauksiin ja edellyttää toiminnan keskeyttämistä heti, jos lupien myöntämisperusteena olevat edellytykset eivät toteudu.

Tällä hetkellä viranomaisten ja oikeuslaitoksen toiminta on täysin hampaatonta. Kuvissa taas yksi sellaisen tulos, tällä kertaa esittelyssä "tiheä metsävyöhyke". Kuvassa etualalla kantatie 51.

[Marko]

Aika paksua pa...a saa näköjään suoltaa ja läpi menee...

[Birgitta]

Kyllä, en hämmästy enää mistään.

Aika hurjaa on ollut huomata, että Korkeimman hallinto-oikeuden päätösten faktatiedoissa on virheitä. Pitäisi kuitenkin olla se The Oikeus, ja siinä mielessä luotettavampi kuin mikään...

Louhimon tapauksessa esim. etäisyydet lähimpiin taloihin yhdessä päätöksessä väärin (800 m, vaikka tosiasiassa 200 m), meluselvityksen tekotapa (muka ilman kasvillisuuden vaimennusta, vaikka oikeasti laskettu mukaan), alue ei muka radonaluetta, vaikka radonkartoista nähtävissä ja alueen kaivoissa radonsuodattimet, maisemavaikutuksia estää muka tiheä metsä...

Nuo virheet ovat tehdyn päätöksen perusteina, ja tuottavat asukkaille nyt sitten ongelmia.

[Birgitta]

Jos tiedätte asiasta kiinnostuneita, jatkakaa eteenpäin!
Lähde: http://www.adressit.com/read/12462/10634802

Kansalaisten kaivosleiri Sonkajärvellä 8.-10.8.

KUTSU/TIEDOTE

Kansalaisten kaivosleiri 8.-10.8.2014 Sonkajärven Koirakoskella

Tilanne Talvivaaran vedenjakajalla on musertava, krooninen katastrofi, jonka keskellä me lähiseutujen asukkaat tunnumme voimattomilta - ja kaivosyhtiöt hyökkäävät voimalla joka puolella. Uusia avolouhoksia, uusia rikastushiekka-altaita, jätekivikasoja ja prosessinesteitä putkissa ja patojen takana.

Kun Harjavallan rikastamo myrkyttää Kokemäenjokea ja Talvivaara Oulujoen ja Vuoksen vesistöjä, kyse on vain alkusoitosta. Tarkoitus on moninkertaistaa kaivostoiminnan volyymi Suomessa ja luoda siitä ja sen ympärille rakentuvasta yritysmaailmasta maahamme uusi voimakas klusteri alasajettavan metsäklusterin sijalle.

Taustalla ovat myös koko Fenno-Skandinavian uraanivarat, jotka ovat Euroopan suurimmat. Muualla Euroopassa uraanikaivokset on suljettu ja esimerkiksi Ranska koettaa nyt selvitä näiden kaivosten jäteongelmista. Säteilevää kiveä on holtittomasti käytetty teihin, rakennusmateriaaliksi, puistoihin. Jos teollisuuseliitin suunnitelmat toteutuvat, maastamme tehdään nopeassa tahdissa "menestyvä" "vihreän kaivosteollisuuden" maa.

Käytännössä kolonialistiset voimat aikovat ryövätä maankuoren mineraalit ja samalla tuhota laajoilta alueilta pohjavedet ja vesistöt. Suomelle ollaan rakentamassa tulevaisuutta tämänkaltaisen toiminnan etummaisena nyrkkinä. Kuinka torjumme tämän? Kuinka puolustaudumme? Kuinka kansalaisten voimavarat riittävät kun joka puolella maata kaivoshankkeet etenevät? Mitä keinoja on käytettävissä kun yhtiöt rikkovat lakeja ja viranomaiset peittelevät jälkiä? Millaista kansalaistoimintaa ja kansanliikettä tarvitaan pysäyttämään kaivoskolonialistien hyökkäys?

Näitä kysymyksiä on tarkoitus pohtia Kansalaisten kaivosleirissä Sonkajärven Koirakosken Savottakämpällä ja kyläsatamassa 8.-10.8. 2014.

Kutsumme tapahtumaan kaivostilanteesta huolestuneita kansalaisia hakemaan yhteistyön voimaa ja uusia toimintaideoita ja keinoja.

Yhteisruokailu järjestetään nyyttikestipohjalta. Sisä- ja ulkokeittiöt sekä väentupa ja sauna ovat käytettävissä. Venerannassa on esiintymislava ja ulkoilmakatsomo.

Tiedotusvälineiden edustajat tervetulleita lauantaina klo 10-14 seuraamaan leiriä.



Kaivosleirin ohjelma (muutokset mahdollisia)

Perjantai 8.8.2014

Klo 15.00 Kahvi/tee Kaivosleirin avaus ja esittaytymiskierros

Klo 16.00 Kaivostilanne Pohjois- ja Itä-Suomessa, Tuomo Tormulainen -kommenttipuheenvuoroja toivotaan eri paikkakuntien kaivosaktiiveilta

Klo 18.00 Kaivosvastarinta ja sen keinot ja mahdollisuudet Dokumenttielokuva Ruotsin Gallakin kaivoskapinasta Keskustelua suomalaisen kansalaisvastarinnan kokemuksista mm Kuusamon koskisodissa, Talaskankaan ja Hattuvaaran metsäkamppailussa ja vesistöjen puolustamisesta eri puolilla. Keskustelua vetävät Janne Kumpulainen ja Hannu Hyvönen

Klo 20.00 Sauna, iltaruokailu ja vapaata keskustelua ja ohjelmaa.

La 9.8.2014

Klo 9-10.00 Aamiainen

Klo 10 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tilanne uusimpien mittaustulosten valossa Jari Natunen

Klo 11 Milta tilanne näyttää mökkiläisten tai kalastajan näkökulmasta? Puheenvuoroja mm: Leo Schroderus, Raimo Tervonen, Pekka Rönkkö

klo 12 Ruokailu

Klo 13 Revontulten alla - Aljazeeran dokumenttielokuva Pohjolan kaivosboomista

Klo 14 Kahvi/tee/mehu

Klo 15 Kuka päättää Suomen kaivosstrategiasta? Keskustelua mahdollisuuksista vaikuttaa puolueiden ja eduskuntavaalien kautta? Klo 18. Iltaruokailu, sauna

Klo 20 Illanvietto

Vapaaehtoiset osallistumismaksut ja tukimaksut tukitilille: www.stoptalvivaara.org/tuki

Ennakkoilmoittautuminen sähköpostilla: tuki@stoptalvivaara.org Lisätietoja: p. 0442003654 http://www.stoptalvivaara.org/fi/kansalaisten-kaivosleiri-2014.html

[Birgitta]

Lisää louhimoita Kirkkonummelle: Kirkkonummen Kantvikiin ollaan parhaillaan hakemassa lupia 10 vuotta kestävää louhimotoimintaa varten (tominta on jo vaivihkaa alkanut Mildolan tehtaan vieressä). Kirkkonummen kunta on aikeissa myöntää luvan toiminnalle vaatimatta maa-ainesluvan anomista lainkaan. Tästä on nyt huomautettu, ja ELY-keskus on vaatinut Kirkkonummen kuntaa edellyttämään toiminnalle myös maa-aineslupaa.

Asutus tuolla on muistaakseni 400-500 metrin päässä.

Kolmea louhimoa puuhataan Vuohimäkeen Kelan risteyksen länsipuolelle. Upinniemessä on muistaakseni kaksi louhimoa ja lisäksi kaivosvaraus. Että alkaapa olla todella vaikea löytää enää asuinpaikkaa ilman louhimoiden haittoja niin Kirkkonummella, Siuntiossa kuin Inkoossakin.

Jos puhelimessasi on kalibroitu melumittari, voit alla olevasta linkistä havainnollisesti testata, miltä melu kuulostaa 500 metrin päässä louhimosta. Toiminta louhimoalueella sijoittuu tässä todennäköisesti 100-200 m päähän alueen rajasta, joten todellinen etäisyys on suurempi kuin tuo 500 m. Ehkä 600-700 m. Sallitut melurajat ylittyvät, ja reilusti:
https://onedrive.live.com/?authkey=%21AE7dB4Jel2cdV4g&cid=A9137448BF831711&id=A9137448BF831711%21148633&parId=A9137448BF831711%2170220&o=OneUp

[Birgitta]

Räjäytys Pikkalan kivilouhimolla 23.5.2014:
https://onedrive.live.com/?authkey=%21ACViz9lVWmZTSvk&cid=A9137448BF831711&id=A9137448BF831711%21148635&parId=A9137448BF831711%21148634&o=OneUp

Edellisenä päivänä AVi ja poliisi tekivät alueelle tarkastuksen, jossa heille vakuutettiin, että turvallisuusmääräyksiä noudatetaan.

Valtioneuvoston asetus räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta:

14§ "Panostettua kenttää on vartioitava tai muutoin estettävä asiattomien henkilöiden pääsy alueelle."
- Ei toteudu

15§ "Räjäytettävä kohta on peitettävä asutun alueen ulkopuolella, jos sinkoilusta voi aiheutua vaaraa."
- Kiviä on sinkoillut kauas louhimoalueesta metsäalueelle, jossa ulkoillaan päivittäin. Lapsiperheiiden pihalta on suora lyhyt metsäyhteys louhimolle. Asukkaille ei ilmoiteta räjäytysten ajankohtia = Ei toteudu.

16§ "Ennen jokaista sytyttämistä on varmistettava, ettei vaarallisella alueella ole ihmisiä. Räjäytyksestä on annettava työturvallisuuden edellyttämä räjähdyshetkeen kestävä selvästi kuuluva äänimerkki."
- Eivät toteudu

Vaikka kyseinen video on toimitettu niin AVI:lle, poliisille kuin ympäristöviranomaisillekin, ne eivät ole ryhtyneet asiassa minkäänlaisiin toimenpiteisiin.

[Birgitta]

Kirkkonummen puolen louhimohankkeisiin liittyen: Paitsi että Kirkkonummelle kantatien 51 tuntumaan on siis tulossa 4 kivilouhimoa, kolme Vuohimäkeen ja yksi Kantvikiin (ja viides on toiminnassa pari kilometriä Siuntion puolella), niin nyt louhimoiden yhteyteen on suunnitteilla myös AMPUMARATA! . Tämä ei voi olla enää tottakaan, pakko olla pahaa unta...  

Kaikki lounaisen Kirkkonummen ja eteläisen Siuntion merenranta-alueen edellytykset viihtyisään asumiseen ovat kohta pilalla. Täällä olisi kaikki mahdollisuudet korkeatasoiseen asumiseen ja kaikille avoimeen virkistystoimintaan luonnon lähellä, hyvien kulkuyhteyksien päässä kauniissa ja harvinaisissa merellisissä kallio- ja rantamaisemissa. Tiedossa olisi uusia asukkaita ja hyvät verotulot, mutta mitä kunnat tekevät? Kaavoittavat ja luvittavat koko rannikkoseudun täyteen kivilouhimoita, joiden melu- ja tärinähaitat ulottuvat kilometrien päähän. Sama meno jatkuu Inkoon puolella, jossa aivan meren rantaan on tulossa valtava kivilouhimo. Ei mitään järkeä.

Louhimot pitäisi keskittää maisemallisesti arvokkaiden kallioalueiden ulkopuolelle, sinne, missä on jo ennestään teollisuutta, tai vähintäänkin riittävän kauas asutuksesta, mikä tarkoittaa maastosta riippuen 3-4 km. Nythän louhimoita nousee jatkuvasti haja-asutusalueille pahaa-aavistamattomien ihmisten naapureihin. Varsinkin liian tiheästi asutulla eteläisellä Uudellamaalla tästä tulee vielä suuri ongelma. Fakta kun vaan on, että louhimot ja ihmiset eivät mahdu samoille alueille, vaikka louhimoyrittäjien ja sidosryhmien "viralliset" selvitykset ja mittaukset mitä väittäisivät. Kuljetuskustannuksia tulee lisää, jos maata ajetaan kauempaa, mutta ei voi mitään, kaikkea ei voi saada.

Ongelman yksi iso ydin on se, että etelässä on vaan yksinkertaisesti liikaa porukkaa ja muu Suomi tyhjä. Halvemmaksi ehkä tulee monella tapaa, mutta hintaa maksetaan sitten yhtä monella muulla lailla... Kumpaan suuntaan vaaka lopulta kallistuukaan?
!

[Birgitta]

Korkein hallinto-oikeus antoi hylkäävän päätöksen hyvin perusteltuun Pikkalan kivilouhimoa koskevaan päätöksenpurkuhakemukseen. Ilman minkäänlaisia perusteluja omasta puolestaan. "Perustelu" oli muutaman sanan mittainen:

"Hakemuksen tueksi ei ole esitetty sellaisia syitä, joiden johdosta siihen voitaisiin suostua".

Ihmetellään täällä nyt sitten, miksei korkeimman oikeusasteen tarvitse perustella päätöstään millään tavalla, eli ottaa julkisesti ja läpinäkyvästi kantaa oman päätöksensä purkamiseksi esitettyihin syihin.

Nyt käytetyllä menetelmällä perustellut päätöksethän voisivat käytännössä olla täysin mielivaltaisia.

[Birgitta]

Muutama sana kivilouhimoista myös YLE:n vaaligalleriavideolla

Olen siis sitoutumattomana eduskuntavaaliehdokkaana Vihreiden listalla Uudellamaalla.

Lisää vaaleihin liittyviä asioita:
www.birgittajohansson.fi

[Birgitta]

Räjäytyksistä ja räjäytysvaurioista

On silmiinpistävää, miten räjäytyksiin liittyvät asiat sivuutetaan yhä uudestaan eri louhimoprojektien käynnistyessä.

Vastuukysymykset ovat varsinkin räjäytysten osalta viranomaiskoneistossa itsessäänkin erittäin epäselvät, minkä huomaa helposti yrittäessään selvittää niihin liittyviä asioita. Itse aloitin kunnan ympäristötarkastajasta, joka ohjasi Tukesiin. Tukesista ehdotettiin yhteydeottoa aluehallintovirastoon, sieltä poliisiin, sieltä ELY-keskukseen, josta soitti lakimies, joka sanoi suoraan, ettei oikein osaa sanoa asiasta mitään, mutta ehdotti, että jospa ottaisin yhteyttä kunnan ympäristötarkastajaan... Viranomaiset siis siirtävät asiaa toisilleen, kunnes koko kierros on käyty, eikä kukaan edelleenkään ole ottanut kantaa itse kysymyksiin.

Tässä muutama video räjäytyksistä. Tällaista se on asua louhimoiden lähellä. Jokainen voi miettiä, montako tällaista räjäytystä talon perustukset kestävät. Aina ei yhtäkään.

Kotka: http://www.youtube.com/watch?v=X8gVq2ZnyMA
Siuntio, Pikkala: http://www.youtube.com/watch?v=1uKAZs_Xel4

Jos lähellenne on tulossa kivilouhimo tai kaivos, perehtykää räjäytysten vaikutuksiin jopa 1,5 km päässä louhimoista. Konsulttiyhtiöt (esim. Ramboll, joka siis on louhimoyritysten palkkalistoilla), yleensä vähättelee ja kieltää vaikutukset muutamaa sataa metriä kauempana, mutta silti ympäri Suomen taloihin ilmaantuu räjäytysvaurioita.

Kotkassa ympäristökeskus onkin vaatinut tärinämittauksia yli 1 km päähän louhimosta juuri kiinteistövaurioiden takia. Koska yksittäisten räjäytyspanosten vaikutukset kertautuvat etäisyyden kasvaessa, talovauriot ovat ilmeisesti tavallisimpia juuri n. 1 km päässä louhimoista.

Kuvatkaa siis talonne huolella ennen toiminnan alkamista vähintään 1,5 km päähän saakka louhimosta, jotta saatte räjäytysvauriot tarvittaessa todistetuksi.

Kotkan tapaus (Rajavuoret) kävi KHO:ssa saakka, koska louhimoyritys väitti räjäytystietojen olevan liikesalaisuuksia, ja kieltäytyi antamasta niitä talovaurioista kärsineelle asukkaalle. KHO:n viime vuonna antaman päätöksen mukaan näin ei kuitenkaan ole.

Asukkailla on iso ja raskas tehtävä edessä, kun räjäytysvaurioita syntyy. Ainoa keino on haastaa louhimoyritys oikeuteen. Viranomaiset eivät puutu kiinteistöjen vaurioihin tai niiden arvonlaskuun louhimotoiminnan takia. Pois et voi muuttaa, koska kukaan ei osta taloasi louhimon läheltä.

Raimo Vuolion kirja räjäytystöistä on tutustumisen arvoinen.

Asukkaiden laaja yhteistyö ja asiantuntevan lakimiehen konsultointi jo alkuvaiheessa helpottaa kummasti. Prosessi on niin monimutkainen ja aikaa vievä, etten suosittele kenekään ryhtyvän siihen yksin. Toki siitä saa itselleen ihan uuden harrastuksen, jos on sellaisesta puutetta...

Selvitykset ja valvontamittaukset

Kaikki lupakäsittelyyn liittyvät ympäristö- ja meluselvitykset ja valvontamittaukset pitäisi antaa puolueettomien asiantuntijoiden, kuten yliopistoväen tehtäväksi. Rambollilla, Finnrockilla ym. konsulteilla on aina ns. "oma lehmä ojassa". Erityisesti Rambollin toimintaa ja selvityksiä on kritisoitu, ja tapauksia on ollut esillä näkyvästi myös medioissa.

On uskomatonta, että lainsäädäntö (johon tietysti louhimoyritysten ja ko. konsulttiyritysten lobbaajat ovat olleet "asiantuntijoina" vaikuttamassa) suorastaan edellyttää, että louhimoyritys itse tai sen yhteistyökumppanina toimiva konsulttiyritys suorittaa selvitykset, valvonnan ja mittaukset.

Pikkalassahan maanomistaja kävi pitkän oikeustaistelun KHO:ta myöten saadakseen tuhota SYKE:n valtakunnallisesti arvokkaaksi luokitellun kallioalueen käyttäen hyväksi kunnan vanhentunutta kaavoitusta.

Lupamääräyksiä louhimolla rikotaan jatkuvasti, louhimo pilaa meiseman kantatielle 51 (väliin piti muka jättää suojaava metsävyöhyke, jota ei siinä alunperinkään ollut), asukkaat kärsivät melusta (melumittaus tehty Rambollin toimesta lupamääräysten vastaisesti), mutta kaikki viranomaiset pesevät kätensä.

Louhimot eivät sovellu näin lähelle asutusta. Ne on vietävä kauemmas, vaikka kuljetuskustannukset ja hinnat nousisivatkin. Lainsäädäntö ja viranomaisvastuut tulee saattaa pikaisesti ajan tasalle. Konsultti- ja muiden liikeyritysten edustajat pitää saada pois erilaisista asetuksia ja määräyksiä valmistelevista työryhmistä, ja tilalle ottaa puolueettomia asiantuntijoita.

[Birgitta]

Huraa !! Vihdoinkin joku kantaa huolta asukkaiden oikeuksista kivilouhimoihin liittyvissä asioissa!

Eduskunnan oikeusasiamies on ottanut tutkittavakseen meidän asukkaiden tekemän kantelun Siuntion kunnan ympäristönsuojelun hallinnon ja virkamiesten toiminnasta Pikkalan kivilouhimoa ja sen valvontaa koskevassa asiassa vuosina 2013 ja 2014.

Asia tulee Siuntion ympäristölautakunnan käsittelyyn ensimmäisen kerran ensi tiistaina 14.4., esityslistan §29:
http://www.siuntio.fi/Liitetiedostot/Esityslistat/Ymparisto_ja_rakennuslautakunta/2015/YMPJARAKL_ESL_3.pdf

[Birgitta]

Kivilouhimotoiminnan epäkohdista

Suomessa on alkanut herättää kasvavaa huolta se, että kenen tahansa välittömään läheisyyteen saattaa nousta kivilouhimo, jolla on huomattavia vaikutuksia lähiasukkaiden asumisterveyteen ja -viihtyvyyteen.

Syytä huoleen onkin, koska louhimoihin liittyvä lainsäädäntö, kaavoitus, valvontakäytännöt ja toimintatavat eivät tällä hetkellä turvaa asukkaiden ja ympäristön oikeuksia edes välttävästi. Kivilouhimoiden lähellä asuvat joutuvat kärsimään jatkuvista melu-, pöly- ja tärinähaitoista sekä ympäristön, mm. kaivovesien, pilaantumisesta. Kivilouhimoita saa perustaa maa- ja metsätalousmaaksi kaavoitetuille alueille, ja suojaetäisyydet nykyisin käytössä olevilla työskentelytavoilla ovat aivan liian lyhyet.

Oikeusasiamies tutkii

Olen viime vuosina toiminut ympäristön ja asukkaiden oikeuksien puolesta erityisesti kantatien 51 varrella Pikkalassa sijaitsevaan kivilouhimoon liittyvissä asioissa, ja tänä aikana saanut yhteydenottoja lukuisilta louhimotoiminnasta kärsiviltä asukkailta ympäri Suomen.
On valitettavan yleistä, että asukkaat, jotka aiheellisesti valittavat louhimoiden melusta, pölystä tai räjäytysten aiheuttamista tärinävaurioista, pyritään hiljentämään tai valituksia ei oteta vakavasti. Asukkaita saatetaan syyllistää eri tavoin sekä toiminnanharjoittajien että virkamiesten taholta, ja jopa heidän mainettaan voidaan yrittää asettaa julkisesti kyseenalaiseksi. Asukkaiden kohtelu on monissa tapauksissa ollut aivan pöyristyttävää. Pikkalan tapauksessa eduskunnan oikeusasiamies on muutama viikko sitten päättänyt ottaa tutkittavakseen kunnan ympäristövalvonnan toimet louhimon valvontaan ja asukkaiden kohteluun liittyvissä asioissa.

Melu ja sen mittaaminen

Jatkuvalla ympäristömelulla on tutkitusti terveydellisiä vaikutuksia, joita ei vieläkään oteta riittävän vakavasti. Kivilouhimoiden melumittaukset on annettu toiminnanharjoittajien itsensä tehtäväksi. Tämä on johtanut siihen, että melua mitataan usein hiljaisen toiminnan tai jopa taukojen aikana paikoissa, joissa maaston muodot tai tuulen suunta estävät melun kulkeutumista. Kun tällaisten melumittausten tuloksista sitten laaditaan tilastoja, saadaan paperilla näyttämään siltä, että louhimoita voidaan niiden ketään häiritsemättä sijoittaa hyvinkin lähelle asutusta.

Räjäytykset ja tärinävauriot

On silmiinpistävää, miten räjäytyksiin liittyvät asiat sivuutetaan yhä uudestaan uusien louhimoprojektien käynnistyessä.

Vastuukysymykset räjäytysten osalta ovat viranomaiskoneistossa työskenteleville itselleenkin erittäin epäselvät, minkä huomaa helposti yrittäessään selvittää niihin liittyviä asioita. Itse aloitin louhimolla käytettäviin räjähdemääriin liittyvien kysymysteni kanssa kunnan ympäristötarkastajasta, joka ohjasi minut kysymyksineni Tukesiin. Tukesista ehdotettiin yhteydenottoa aluehallintovirastoon, sieltä poliisiin ja sieltä ELY-keskukseen. ELY-keskuksesta soitti lopulta lakimies, joka sanoi suoraan, ettei oikein osaa sanoa asiasta mitään. Hän kysyi, että eikös tämä asia kuulu kunnan ympäristötarkastajalle ja ehdotti, että jospa ottaisin yhteyttä häneen. Kaikki asiaan liittyvät viisi viranomaista siis siirsivät asiaa toisilleen, kunnes koko kierros oli käyty, eikä kukaan edelleenkään ollut ottanut kantaa itse ongelmaan.

Korvausten hakeminen mahdollisista kiinteistön räjäytysvaurioista on asukkaan ja louhinta- tai rakennusyrityksen välinen siviilioikeusasia. Kunnalla tai valvontaviranomaisilla ei ole velvollisuutta ottaa minkäänlaista kantaa räjäytysten aiheuttamiin vaurioihin, eikä edes valvoa louhinnassa käytettyjä panoskokoja. Näin ollen asukas jää tilanteessa täysin yksin, ja ainoa keino on palkata itselleen lakimies. Koska räjähdemäärien käyttöä ei ole valvonut kukaan, ei myöskään voida varmasti tietää, kuinka suuria määriä räjähdettä on missäkin räjäytyksessä käytetty.

Joskus lupamääräykset edellyttävät toiminnanharjoittajaa asentamaan tärinämittareita lähialueen taloihin, mutta näidenkin mittausten luotettavuus on osoittautunut kyseenalaiseksi, eikä mittauksia suoriteta riittävän kaukana louhimoista. Omassa tapauksessamme yhteen taloista asennettiin 20 vuotta vanhaa tekniikkaa edustava mittari, jonka kalibrointi oli mennyt vanhaksi jo vuosia aiemmin. Tällaista "valvontaa" suorittava konsultti toimii sitten toiminnanharjoittajan todistajana asukkaan viedessä asian oikeuteen.

Kovin moni ei kustannusten pelossa uskalla ryhtyä epävarmaan oikeudenkäyntiin, vaan kärsii vaurioista aiheutuvat kustannukset nahoissaan. Pahimmillaan vauriot estävät kiinteistön myynnin. Vauriotapaukset jäävät näin ollen yleensä virallisesti dokumentoimatta, joten louhimoyritys voi sopivissa yhteyksissä kertoa, että vaurioita "ei ole".

Oman kiinteistömme perustusten ennakkokatselmuksessa konsulttiyritys oli silmämääräisesti arvioinut kiinteistön sijaitsevan kalliolla varmistamatta asiaa mistään. Moni olisi varmasti luottavaisena allekirjoittanut kokeneen konsultin paperin sen enempää asiaan perehtymättä. Ellei asukas tässä tapauksessa olisi itse tarkistanut asiaa talon rakennepiirustuksista ja sattunut lisäksi tietämään, että savimaalle perustettu talo kestää tärinää huomattavasti huonommin kuin kalliolle perustettu, ja vaatinut kirjaamaan asia oikein, papereihin olisi jäänyt konsultin kirjaus kalliolle perustetusta talosta. Louhimolla olisi näin ollut mahdollista käyttää suurempia räjähdemääriä, ja mikäli talo olisi vaurioitunut, merkintä väärästä perustustavasta olisi ollut helppo vierittää asukkaan syyksi, koska hänellä oli ollut mahdollisuus tarkistaa ja allekirjoittaa konsultin raportti.

Kun kokeneelle konsulttiyhtiölle sattuu tällaisia virheitä toinen toisensa perään, ja niiden oikaisu jätetään asiaan täysin perehtymättömien asukkaiden vastuulle, ei voi välttyä ajatukselta, että kyseessä on tarkoitushakuinen toimintatapa.

Selvitykset, mittaukset, lausunnot - sama konsultti asialla

Suuri epäkohta on se, että melu- ja tärinävalvonnassa ei prosessin missään vaiheessa käytetä puolueettomia asiantuntijoita.

Yrittäjän oma konsultti tekee sekä ennakkoselvitykset (meluselvitykset, perustusten ja kaivojen katselmoinnit) että toiminnan aikaiset valvontamittaukset. Jos asukkaat toteavat melurajojen ylittyvän tai raportoivat talovaurioista, kunta ei ole velvollinen teettämään puolueettomia mittauksia tai tarkastuksia, vaan paikalle pölähtää taas sama konsultti antamaan lausuntoa. Lisäksi konsultti saattaa toimia (kuten meillä Pikkalan tapauksessa) luvanhaltijan lakimiehenä lupien oikeuskäsittelyissä, ja luvanhaltija käyttää konsulttia vahingonkorvausoikeudenkäyntien todistajana.

Käytäntö on asukkaiden oikeusturvan kannalta täysin kestämätön.

Valtakunnallinen ongelma

Louhimoihin ja kaivoksiin liittyvä problematiikka on suurelta osin valtakunnallisella ja lainsäädäntötasolla. Osa ongelmista liittyy tosin myös kunnan viranhaltijoiden ja viranomaisten hampaattomaan toimintaan, kun syystä tai toisesta nykyisen lain heille suomia keinoja ei käytetä.

Olen tässä vuosien varrella ihmetellyt, miksi louhimolupia myönnetään jatkuvasti liian lähelle asutusta, eikä toimintaa saada pysymään lupamääräysten puitteissa. Suomessa louhimoiden ja kaivosten lähiasukkaat ovat jo vuosikymmeniä turhaan yrittäneet saada äänensä kuuluviin.

Syy löytyy suurelta osin siitä, että asukkaiden perusoikeuksien, kotirauhan ja omaisuuden turvaaminen edellyttää muutoksia lainsäädäntöön ja tiettyihin toimintatapoihin erilaisia suosituksia ja asetuksia valmisteltaessa.

Mikä neuvoksi?

Kaivos- ja louhostoiminnan uhatessa juuri nyt laajasti koko Suomea tulee lainsäädäntö ja valvontakäytännöt nopeasti saada sellaisiksi, että asukkaiden ja ympäristön oikeudet turvataan.
* Louhimot tulee keskittää riittävän kauas asutuksesta alueille, joilla jo ennestään on teollisuutta.
* Kaavoitusmääräyksiä tulee muuttaa siten, ettei haittavaikutuksiltaan näin raskasta teollisuutta enää saisi harjoittaa maa- ja metsätalousmaaksi kaavoitetulla alueella, vaan alueen tulee olla kaavoitettu teollisuusalueeksi. Silloin ihmisillä on mahdollisuus valita asuinpaikkansa siten, ettei naapuriin yllättäen perusteta louhimoa tai kaivosta.
* Lakeja, asetuksia ja määräyksiä valmistelevien työryhmien jäsenten esteellisyydet tulee ottaa huomioon, jotta valmistelun puolueettomuus ja avoimuus voidaan taata.
* Melurajat on päivitettävä vastaamaan melun tutkittuja haittavaikutuksia.
* Räjäytyksiin liittyvät asiat on saatava pakolliseksi osaksi ympäristölupakäsittelyä, niitä koskevat raja-arvot on selkiytettävä, ja räjäytyksistä on annettava oleelliset tiedot kaikille asianosaisille viranomaisille.
* Louhimotoiminnan aiheuttamien omaisuusvahinkojen ja kiinteistöjen arvon alenemisen korvauskäytäntöjä tulee muuttaa siten, ettei yksittäisen asukkaan tarvitse lähteä kalliiseen oikeusprosessiin louhimoyritystä vastaan.
* Valvontamittaukset on määrättävä puolueettoman tahon tehtäväksi, jotta ne ovat luotettavia, eivätkä tilastoitaessa johda väärin perustein tehtyyn lainsäädäntöön ja suositusetäisyyksiin.
* Valvontaviranomaisten on puututtava lupamääräysten rikkomiseen tiukemmin, ja todelliset, yrityksille rahallisesti merkittävät sanktiot tulee ottaa käyttöön.
* Louhimon tai kaivoksen toiminta on voitava määrätä keskeytettäväksi heti, jos huomataan, että lupien myöntämisperusteena olevat edellytykset eivät toteudu käytännössä, tai louhimon epäillään aiheuttavan terveys-, ympäristö- tai omaisuusvahinkoja.
* Louhimoita ja kaivoksia tulisi saada perustaa vain maan alle, tai vaihtoehtoisesti murskaus ja rikotus tulee määrätä tapahtuvaksi paikalle rakennetussa tilapäisessä sisätilassa, joka estää melun ja pölyn kulkeutumisen. Näitä on jo käytössä erityisesti kaupungeissa tapahtuvassa louhinnassa.

2015 eduskuntavaalien merkitys

Ympäristön ja asukkaiden tilanne saattaa lähestyvien vaalien jälkeen huonontua entisestään. Kuntien ja ELY-keskusten riittämätön valvonta ja hidas tai suorastaan olematon reagointi ongelmatilanteissa ovat jo nyt suuri ongelma. Tämä on nähty surullisella tavalla esimerkiksi Talvivaaran katastrofissa. Siitä huolimatta suurista puolueista keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset ovat ilmoittaneet ajavansa ympäristöministeriön lakkauttamista. Tällöin kaivos-, louhimo- ja ympäristöasiat olisivat saman ministeriön katon alla, ja ympäristön ja asukkaiden huomioiminen erilaisissa hankkeissa jäisi entistäkin enemmän teollisuusyritysten etujen ajamisen jalkoihin. Kaivosten ja louhimoiden lähiasukkaiden elinolosuhteen tulisivat kurjistumaan entisestään.

[Birgitta]

Vaasan hallinto-oikeus teki 7.10.2015 meille asukkaille myönteisen päätöksen Pikkalan kivilouhimon melumittausten uusimisesta .

Siuntion kunnan ympäristölautakuntahan päätti aikanaan hyväksyä louhimolla 17.12.2013 lupamääräysten vastaisesti tehdyt melumittaukset, ja asukkaat valittivat tästä päätöksestä.

Nyt hallinto-oikeus siis totesi Göran Hagelberg Oy:n ja Ramboll Oy:n tekemät melumittaukset lupamääräysten vastaisiksi, ja määräsi ne uusittaviksi.

Radonin ja uraanin valvontamittauksia kaivoista VHO ei kuitenkaan määrännyt tehtäväksi, vaikka kyseessä on radonalue, alueen porakaivoissa kohonneet radonpitoisuudet, ja ELY:n asiantuntijoiden mukaan louhimotoiminta voi aiheuttaa pitoisuuksien kohoamista.

Perustelu tähän oli se, että "kaivojen nykyiset radonpitoisuudet eivät johdu louhimosta". No eivät ehkä johdukaan, mutta miten pitoisuuksien muutokset voidaan todentaa, jos tilannetta ei seurata mittauksin...? Tätä ratkaisua on kyllä hieman vaikea ymmärtää.

Mutta kiva huomata, ettei ihan mikä tahansa sentään mene läpi oikeusasteissa, vaikka Siuntion kunnassa meneekin. Nuo melumittauksethan olivat ihan farssi.

Ko. mittausten suorittamistavasta lisää täällä:
http://www.sonorian.fi/forum/index.php?topic=80.msg3356#msg3356

[Birgitta]

Kävinpä tässä illalla taas pihalla videoimassa melua Pikkalan louhimolta, kun alkoi suututtaa sisään kuuluva jumputus.
https://onedrive.live.com/?authkey=%21ACViz9lVWmZTSvk&cid=A9137448BF831711&id=A9137448BF831711%21148636&parId=A9137448BF831711%21148634&o=OneUp

Keskimelu oli 56 dB, eli +15 dB lupamääräyksiin nähden. Ja tämä on tällä hetkellä hiljaisempi suunta louhimosta (!). Pahinta melu on tämän hetkisen louhinnan sijoittumisen takia ilmeisesti kantatien 51 eteläpuolella, Marsuddenin suunnassa lähimmillä kiinteistöillä.

+15 dB:n melurajojen ylitys tarkoittaa käytännössä kolminkertaista, eli +200% enemmän melua sallittuun verrattuna (melun yksikkö on siitä jännä, että arvoja ei voi verrata samalla tavalla kuin esim. nopeuksia).

Eli kun melua täällä on nyt +15 dB, se tarkoittaa samaa kuin että autolla ajaisi 40 km rajoitusalueella 120 km/h.

Ja tämä on saanut jatkua Pikkalassa kohta 2 vuotta, koko valituksen oikeuskäsittelyn ajan.

Melun terveysvaikutuksia julkaisusta "Melun terveysvaikutukset ja ympäristömelun häiritsevyys" (Helsingin kaupungin ympäristökeskus 12/2012)

42 dB: vaikutukset: psykososiaalinen hyvinvointi, elämänlaatu
50 dB: vaikutukset: kohonnut verenpaine, älylliset toiminnot, suorituskyky, kliininen terveys

Toiminnanharjoittajille tällaisesta lupien rikkomisesta ei kuitenkaan seuraa minkäänlaisia sanktioita, eikä Siuntion kunta ole tehnyt mitään asian korjaamiseksi. Asukkaiden oikeusturva on todella heikko.

[Birgitta]

Suomen luonnonsuojeluliiton järjestämässä meluaiheisessa seminaarissa 8.10.-15 pitämäni PowerPoint-esitys "Kivilouhimo naapurina - melusta ja sen mittaamisesta opittua".

http://www.sll.fi/uusimaa/toiminta/hiljaisuus/johansson-hiljanpaivan-esitelma-2015

[Birgitta]

Tässä taas yksi esimerkki siitä, mihin väärin tehdyt melumittaukset voivat johtaa. Löysin alla lainatun kohdan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämältä Opasnet.fi -sivustolta:

"Käytännön kokemusten perusteella impulssimaisuuskorjaus murskauskohteessa tehdään havaintopisteissä, jotka sijaitsevat alle 300 metrin etäisyydellä murskauksesta/rikotuksesta. Tätä kauempana impulssimaisuutta ei yleensä havaita. (Ramboll, 2011)
http://fi.opasnet.org/fi/Meluvaikutusten_arviointi#Impulssimaisuudesta_ja_.C3.A4.C3.A4nesm.C3.A4isyydest.C3.A4_johtuvat_haittakorjaukset

Juuri yllämainitun lausuman antanut Ramboll Oy on suorittanut ympäristömelun valvontamittauksen myös Pikkalan kivilouhimolla 17.12.2013. Mittaus tehtiin lupamääräysten ja ympäristöministeriön ohjeiden vastaisesti siten, että meluhaitta vaikuttaa todellista pienemmältä. Mittaukset suoritettiin maastoesteiden takana, myötätuulessa meluun nähden, ruuhkaliikenteen aikana (Jolloin melun impulssimaisuutta ei voida todeta), lähes puolet mittauksesta suoritettiin kahvi- ja lounastaukojen aikana jne. jne.

Asukkaat huomasivat mittauksessa tehdyt virheet ja valittivat sen hyväksymisestä. Lokakuussa 2015 Vaasan hallinto-oikeus määräsi mittauksen uusittavaksi. Meluava toiminta sai jatkua koko valitusprosessin ajan, lähes 2 vuotta.

Kyseisen väärin tehdyn mittauksen tulokset voivat tästä huolimatta hyvinkin päätyä tilastoihin, joita sitten käytetään päätöksenteon pohjana, koska kukaan ulkopuolinen ei perehdy asiaan riittävällä tarkkuudella voidakseen vaatia vain asianmukaisten mittausten tuloksia käytettäviksi.

Väärin tehtyjä melumittauksia on raportoitu niin monesta kohteesta, että niitä tehdään ilmeisen tarkoitushakuisesti, paljon, ja kaikkialla Suomessa. Niiden avulla on sitten helpompi perustella esim. teollisuuden sijoittamista liian lähelle asutusta.

Asetuksella tulisi määrätä, että melumittaukset on aina suoritettava puolueettoman tahon toimesta, ei teollisuusyrittäjien omavalvontana. Kaikki nykyiset päätöksenteon pohjana käytettävät tilastot on laadittava uudestaan, ja aineistona käytettävä vain puolueettomia, ympäristöministeriön ohjeen mukaisesti suoritetuista mittauksista saatuja tuloksia.

Viisykkösen artikkeli 18.10.2015 melumittausten uusimisesta:
http://www.viisykkonen.fi/siuntio-inkoo/melumittaukset-uusiksi-pikkalan-louhoksella

[Birgitta]

Pikkalan kivilouhimolla räjäytettiin taas eilen sillä seurauksella, että yhden lähitalon sisäseinistä putosi laattoja ja kattosauma halkesi.

Omankin talomme tärinämittarin mukaan kyseessä oli voimakkain räjäytys tähän mennessä. Aletaan olla lähellä talon maksimikantokykyä.

Saapa nähdä, ottaako toiminnanharjoittaja tai luvanhaltija vastuuta, ja miten suhtautuu valvova viranomainen...

Louhimon pohjoisreunalla on myös jo kuukausien ajan ollut pelkästään kuvassa näkyvä "aita" suojaamassa metsässä liikkujia ja eläimiä 10 metrin pudotukselta louhokseen. En ole millään muulla louhimolla nähnyt, että matala, jatkuvasti kaatuileva muovieste hyväksyttäisiin turvaamaan hengenvaaralliselta pudotukselta paikassa, johon on lyhyt suora metsäyhteys lapsiperheiden takapihoilta.

Sanomattakin lienee selvää, että täällä ollaan taas kerran todella huolestuneita kyseisen louhimon toimintatapojen takia. Louhimolla toiminnanharjoittajana on Göran Hagelberg Oy, ja luvanhaltija on Thure Lindeberg.

Tärinälle asetetut raja-arvot eivät mitä ilmeisimmin myöskään ole ajan tasalla, koska edellä kuvattuja vaurioita syntyy kivilouhimoiden lähellä oleviin kiinteistöihin ympäri Suomen. Tapaukset eivät tule julkisuuteen, koska yksittäisillä asukkailla on yleensä liian suuri kynnys lähteä kalliiksi tulevaan oikeudenkäyntiin suuria louhimoyrityksiä vastaan. Toiminta siis on saanut saa jatkua vuosikymmenestä toiseen samanlaisena.

On hyvin surullista, että alan yritykset eivät ota asukkaita ja ympäristöä huomioon kuin pakon edessä, eikä myöskään valvova viranomainen halua keskeyttää vaaraa ja vahinkoa aiheuttavaa toimintaa, eikä monessa tapauksessa vaatia edes lupamääräysten noudattamista.

[Birgitta]

Tässä kooste Pikkalan Stallsmossabergetin louhimolla toistaiseksi todennetuista luparikkomuksista. Muutama uusikin epäily on olemassa esim. louhintarintausten kaltevuudesta ja louhimon pohjatason korkeudesta, mutta näitä parhaillaan tutkitaan.

Toiminnanharjoittajaa ja luvanhaltijaa eivät asukkaiden ongelmat, vaaran ja omaisuusvahinkojen aiheuttaminen näytä valitettavasti kiinnostavan vähimmässäkään määrin. He eivät olleet edes paikalla kunnan asukkaiden pyynnöstä vuonna 2014 järjestämässä asukasillassa, jossa oli tarkoitus pohtia louhimoon liittyviä asioita yhdessä,

Kaikki alla olevat tiedot on toimitettu kuntaan ja vaadittu toimenpiteitä. Kuten tästä ilmenee, apua ei juurikaan ole saatu.

Lupamääräyksiä louhimolla on rikottu ainakin seuraavasti:

1) Alueelta kaadettiin puut ilman aloituslupaa ja maisematyölupaa. => Kunta joutui määräämään työt keskeytettäviksi.

2) Kaikkien talojen perustuksia ei katselmoitu KHO:n määräyksen mukaisesti ennen räjäytysten aloittamista. Näin ollen mahdollisten räjäytysvaurioiden vahingonvastuuta ei enää ole mahdollista myöhemmin todentaa. => Poliisi joutui käymään paikalla.

3) Kaikkien talojen kaivoja ei tutkittu KHO:n määräyksen mukaisesti ennen räjäytysten aloittamista 3.12.2013. (kaikki Lillåkerintien porakaivot). Kaksi kaivoa on lukuisista pyynnöistä huolimatta edelleen tutkimatta 1.5.2014.

4) Alueelta on rakennettu luvaton liittymä suoraan kantatielle 51 (ELY-keskus on nimenomaan kieltänyt liittymän rakentamisen alueelta suoraan kantatielle). ja silminnäkijän mukaan soraa on lastattu suoraan kantatiellä seisovaan rekkaan. Pieni liittymä kantatielle 51 on ollut käytössä ainakin 8.12.2013 - 6.2.2014.

5) Louhimotien liittymää Itäiselle Kuninkaantielle ei ole rakennettu ELY-keskuksen ja kunnan hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Esim. rummut ja asfaltointi puuttuvat.

6) Meluvalli piti toiminnanharjoittajan kunnalla hyväksyttämän suunnitelman mukaan rakentaa vain pintamaista, mutta vallin rakennusmateriaalin saamiseksi on tehty räjäytyksiä, ja valli oli rakenteilla vielä yli 2 kk toiminnan aloittamisen jälkeen, kun soraa oli jo murskattu ja kuljetettu myyntiin.

7) Toiminnanharjoittajan 17.12.2013 suorittama lupamääräysten edellyttämä melumittaus on tehty lähes kaikilta osin lupamääräysten ja ympäristöministeriön ohjeiden vastaisesti. Asukkaiden valitettua asiasta hallinto-oikeus määräsi 7.10.2015 mittauksen uusittavaksi. Koko tämän ajan asukkaat ovat kärsineet melurajat ylittävästä melusta. Keskimelutaso virallisella melumittarilla mitattuna on yleensä kolminkertainen sallittuun nähden. Melu jatkuu edelleen, koska toiminnanharjoittaja on valittanut asiasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, eikä kunta ole lupauksista huolimatta järjestänyt asianmukaist amelumittausta tai edes käynyt paikan päällä kuuntelemassa melua.

8) Ympäristöluvan mukaisia toiminta-aikoja rikotaan louhimolla. Yhdestä tapauksesta on jopa toiminnanharjoittajan itsensä toimittama dokumentti: Siuntion kuntaan 13.1.2014 toimitetun melumittausraportin mukaan mittausten aikana lohkareiden rikotus aloitettiin klo 7.30 ja poraus klo 7.40. Lupamäärysten mukaisesti nämä toiminnot saa aloittaa aamulla vasta klo 8.00.

9) Louhimon räjäytyksissä alueelta on lentänyt kiviä kauas louhimoalueen ulkopuolelle (100-200 m). => Rikosilmoituksia, poliisi käynyt tutkimassa asiaa, ja löysi kiviä myös vilkasliikenteisen kantatien 51 eteläpuolelta. Kiviä lentää siis jopa kantatien yli.

10) Murskattavia materiaaleja ja valmiita tuotekasoja ei ole sijoitettu siten, että ne estäisivät melun leviämisen melulle alttiiden kohteiden suuntaan.

11) Toiminnanharjoittaja ei valvo aluetta räjäytysten aikana ilmoittamallaan tavalla, vaan alle 200 metrin päässä asutuksesta sijaitsevalle louhimoalueelle on esteetön pääsy räjäytysten aikana (voidaan todeta asukkaiden 23.5.-14 kuvaamasta videosta, joka on toimitettu kuntaan).

Poliisi ja AVI tekivät louhimoalueelle tarkastuskäynnin 22.5.2014. Toiminnanharjoittaja on tuolloin luvannut, että aluetta valvottaisiin räjäytysten aikana ja sivullisten pääsy alueelle estettäisiin. Heti seuraavana päivänä alueen asukkaalla oli kuitenkin taas vapaa pääsy louhimolle räjäytysten aikana. Video kuvattu 23.5.2014: https://onedrive.live.com/?authkey=%21ACViz9lVWmZTSvk&cid=A9137448BF831711&id=A9137448BF831711%21148635&parId=A9137448BF831711%21148634&o=OneUp

Uskomatonta on, että viranomaiset (Poliisi, AVI, ympäristötarkastaja) eivät puuttuneet tähän 23.5.2014 havaittuun räjäytystoiminnan valvonnan puutteeseen asukkaiden pyynnöistä huolimatta, vaan vetosivat edellisenä päivänä 22.5. tehtyyn valvontakäyntiin. "Ei tapahtunut eilen, ei voi tapahtua tänäänkään" tuntuu olevan viranomaisen näkemys asiasta.

On mahdotonta varmistaa, etteivät esim. metsässä leikkivät uteliaat lapset joudu louhimoalueelle. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 200 metrin päässä louhimosta. Lillåkerintiellä louhimolle on lapsiperheiden takapihoilta suora metsäýhteys. Toiminnanharjoittaja ei ilmoita räjäytysten ajankohdista millään tavalla, eikä maastossa ole louhimosta varoittavia varoituskylttejä saati suoja-aitaa.

12) Päivitetyssä, maa-ainesluvan perusteena olevassa ottosuunnitelmassa luvanhakija ilmoittaa, että "maantien ja ottamisalueen väliin jää metsäkaistale", joka estää louhimon maisemavaikutukset. Oheisista kuvasta voidaan todeta, ettei näin ole asian laita, vaan maisema kantatieltä katsottuna on pilalla. Meluvalli on rakennettu noin 50 metrin päähän kantatiestä.
Kuvat: http://www.sonorian.fi/forum/index.php?topic=80.msg3462#msg3462

13) Melua ei ole kyetty vähentämään lupamääräysten edellyttämälle tasolle, vaan sallittu keskimelutaso viereisellä kesäasutusalueella rikkoutuu jatkuvasti 15-20 dB
https://onedrive.live.com/?authkey=%21AE7dB4Jel2cdV4g&cid=A9137448BF831711&id=A9137448BF831711%21148633&parId=A9137448BF831711%2170220&o=OneUp

14) Toiminnnan oltua käynnissä jo 8 kk ajan elokuussa 2014 (aloitus 3.12.2013) hulevesien laskeutusallasta ei edelleenkään ole louhimoalueella, vaan saastuttavat pintavedet päästetään valumaan suoraan luontoon, josta ne päätyvät suojeltuun Stallsmossenin lampeen ja Pikkalanjokeen, joka on myös Natura.aluetta. Lupamääräysten mukaan altaasta tulisi ottaa vesinäyte kerran vuodessa syys-lokakuussa, mutta allasta ole syyskuussa 2014 edes rakennettu.

15) Lokakuussa 2014 tehdyissä tehdyissä kaivovesien tarkkailumittauksissa todettiin madaltuneita porakaivovesien tasoja lähialueen porakaivoissa.

16) Toukokuussa 2015 todettiin ympäristöluvan määräämä suoja-aita täysin puutteelliseksi (kuvassa). Kunta kehotti toiminnanharjoittajaa rakentamaan kunnollisen aidan.

17) Lokakuussa 2015 tehdyissä kaivovesien tarkkailumittauksissa todettiin muutoksia asukkaiden porakaivoveden laadussa ja maussa (tutkimustulokset eivät ole vielä valmistuneet).

18) Lokakuussa 2015 todettiin taas puutteita louhimon suoja-aidassa. Tällä kertaa louhimon pohjoisreunalla ei ole lupamääräysten edellyttämää aitaa, joka estäisi ihmisten ja eläinten putoamisen louhokseen. Tässä suunnassa on myös lyhyen metsäyhteyden päässä leikki-ikäisten lasten piha-alueet.

19) 8.12.2015 louhimolla tehtiin voimakasta tärinää aiheuttanut räjäytys, jonka seurauksena ainakin yhden lähikiinteistön sisäseinistä putosi laattoja ja kattosauma halkesi. Räjäytykset suoritetaan siis ilmeisen asiantuntemattomalla ja/tai piittaamattomalla tavalla, eikä kunnan ympäristöviranomaiselle kuuluva tärinän valvonta toimi.


Lupamääräysten rikkomisen lisäksi:

- Kiinteistön omistajalta saadun tiedon mukaan louhimoyrittäjä ei ole pyynnöistä huolimatta käynyt tarkastamassa kiinteistöä, jonka asukas on ilmoittanut hänelle räjäytysvaurioista.

- Louhimoyrittäjä kieltäytyi lähialueen porakaivojen radon- ja uraanipitoisuuden tarkkailusta, vaikka terveysviranomiset sitä vaativat, ja on valittanut sitä koskevasta ympäritölautakunann päätöksestä hallinto-oikeuteen.

- Louhimon pohjavesiputkesta otetuissa näytteissä (viimeksi lokakuussa 2015) voidaan todeta louhimon aiheuttaneen huomattavia muutoksia pohjaveden laatuun paikallisesti. Louhimoalueella olevan hulevesialtaan typpijäämät olivat myös huomattavat, mutta puutteellisten tutkimustulosten (altaassa mittaustilanteessa liian vähän vettä) takia ei voida tietää, kuinka paljon saastuttavaa vettä pääsee ympäristöön. Siuntion Ympäristövalvontaa on pyydetty varmistamaan asia.


Lopuksi:

Jatkuvien luparikkomusten, louhimon aiheuttamien ympäristö- ja omaisuushaittojen sekä sivullisille ja lähiasukkaille aiheutuvan vaaran takia louhimo ei näkemyksemme mukaan voi jatkaa toimintaansa.

Koska toiminta aiheuttaa jatkuvasti ympäristönsuojelu- ja maa-aineslain vastaisia seurauksia lähiympäristölle, eikä lupia muuttamalla ole mahdollista poistaa nyt havaittuja haittoja, ympäristölupa tulee peruuttaa YSL 58§ ja 59§ 3. momentin mukaisesti.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000086

Kaikesta tästä huolimatta ympäristötarkastaja ei joulukuussa 2015 ottanut vaatimusta luvan peruuttamisesta edes lautakunnan esityslistalle.

Kunta käyttää myös kyseisen toiminnanharjoittajan maanrakennuspalveluita ja ostaa maa-ainesta kyseiseltä louhimolta, jossa siis toimitaan monin tavoin lakien ja lupamääräysten vastaisesti. Varsinkin kun kyseessä on pahimmillaan hengenvaaraa aiheuttava toiminta, kunnan toimintatapa on käsittämätön.

OIkeusasiamies ottikin keväällä 2015 tutkittavakseen kunnan ympäristövalvonnan toiminnan asiassa, ja selvittää sitä parhaillaan.

Louhimolla on ollut juuri sellaisia vaikutuksia kuin alunperin pelättiinkin. Asukkaiden ahdistus on ollut suurta, koska ympäri Suomen kertyneiden kokemusten perusteella tiedettiin, mihin tämänkin louhimon toiminta tulee johtamaan:

Asukkaat kärsivät kolminkertaisesti sallitut rajat ylittävästä melusta ja talot hajoavat. Silti asukkaiden avunpyyntöjä ei ole otettu vakavasti, ja heidän ahdistustaan terveytensä ja omaisuutensa puolesta vähätellään. Toiminnanharjoittaja, luvanhaltija, ympäristölautakunnan enemmistö ja asiaa hoitaneet kunnan viranhaltijat ovat syyllistyneet tähän kaikki. On helpompaa katsoa toiseen suuntaan ja pestä kätensä, kun pitäisi uskaltaa puolustaa asukkaiden perustuslaillisia oikeuksia.

[Birgitta]

Uusin havaitsemamme luparikkomus, jonka takia ympäristötarkastaja on 9.2. pidettävän Siuntion ympäristölautakunnan kokouksen esityslistan mukaan keskeyttämässä louhimon toiminnan toistaiseksi:

Alueen pohjoisreuna on louhittu lähelle ottoalueen rajaa siten, että lupamääräyksen mukainen maisemointi ei ole enää mahdollinen.


Otteita esityslistasta:

"Thure Lindebergille myönnetyn maa-ainesluvan lupamääräyksen numeron 4 mukaan louhintarintaukset tulee louhia tarkkuuslouhintana siten, että lopullinen kallion luiskankaltevuus on 1:3.

Ympäristötarkastaja on todennut, että kyseistä lupamääräystä ei ole noudatettu. Ottoalueen pohjoisreunalta kallio on louhittu lähes pystysuoraan ottoalueen reunan tuntumaan. Lupamääräyksen no. 4 mukainen reunan luiskaus ei ole enää mahdollinen.

Maa-aineksen ottotoiminta on keskeytetty toistaiseksi."

[Birgitta]

Jaahas... Uutiset ympäristölautakunnan tämän iltaisesta (9.2.) kokouksesta kertovat, että ympäristötarkastaja olikin tuonut kokoukseen esityslistasta poikkeavan esittelytekstin, josta louhimon toiminnan keskeyttäminen oli jostain syystä poistettu...

Ei yllätä. Mikään ei enää yllätä, kun on kyseessä louhimobisnekset .

Tässä vielä alkuperäinen kunnan sivuilta löytyvä esittelyteksti:

"YMPJARAKL § 3 MAA-AINESLUVAN LUPAMÄÄRÄYKSEN RIKKOMINEN

Liite 2
Stallsmossabergetin louhokselle Pikkalassa tehtyjen tarkastusten 1.12. ja 8.12.2015 yhteydessä tehtiin havainto, että ottoalueen rajoja ei ole selvästi merkitty maastoon, ja että alueen pohjoisreuna on louhittu lähelle ottoalueen rajaa siten, että lupamääräyksen mukainen maisemointi ei ole enää mahdollinen.

Thure Lindebergille myönnetyn maa-ainesluvan lupamääräyksen numeron
4 mukaan louhintarintaukset tulee louhia tarkkuuslouhintana mahdollisimman tasaisiksi siten, että lopullinen kallion luiskankaltevuus on 1:3.

Lupamääräys 12 edellyttää ottoalueen rajojen merkitsemistä maastoon.
Tarkastuksessa todetun perusteella kyseisiä lupamääräyksiä ei ole noudatettu, sillä rajamerkkejä ei ollut tarkastushetkellä näkyvissä, ja ottoalueen pohjoisreunalta kallio on louhittu lähes pystysuoraan ottoalueen reunan tuntumaan.

Lupamääräyksen no. 4 mukainen reunan luiskaus ei ole enää mahdollinen.
Toiminnanharjoittajaa on kuultu selvityspyynnöllä 10.12.2015 ja 15.1.2016. Vastausta lupamääräyksen rikkomista koskevaan asiaan ei ole saatu.

Liitteet ja oheismateriaali:
- Liitteenä:
o Ympäristötarkastajan selvityspyynnöt

Esittelijä: vs. ympäristötarkastaja Heta Tenno puh. 044 386 1270, s-posti:[email]heta.tenno@siuntio.fi[/email]

Ehdotus: Ympäristö- ja rakennuslautakunta velvoittaa maa-ainesluvan haltijan Thure Lindebergin maisemoimaan louhosalueen tilalla Pickala No. 2:8 luvanmukaiseen tilaan täyttämällä louhoksen reuna tiiviisti maa- ja kiviaineksella siten, että lopullinen luiskan kaltevuus tulee olemaan 1:3. Korjaavasta toimenpiteestä on laadittava maisemointisuunnitelma, jonka hyväksyy Siuntion kunnan ympäristötarkastaja.

Ottoalueen rajat on merkittävä maastoon paaluilla, sekä louhoksen pohjalle on merkittävä alue, mihin tuleva luiskaus päättyy.

Maisemointiin tulee käyttää mahdollisuuksien mukaan alueen alkuperäistä,
puhdasta maa- ja kiviainesta.

Suunnitelma toteutusaikatauluineen on laadittava viipymättä sekä osoitettava toimenpiteeseen tarvittavat materiaalit. Maa-aineksen ottotoiminta tilalla on keskeytetty toistaiseksi siihen saakka, kun maisemointisuunnitelma on hyväksytty. Määräaika maisemointisuunnitelman toimittamiselle on 24.2.2015. Määräajan jälkeen sovelletaan tarvittaessa hallintopakkokeinoja."