OT: Pikkalan kivilouhimo

[Gitta]

Tekisi mieli kirota kunnolla. Tuota Vuosaaren satamarataa kun rakennettiin niin musta tuli paukkuarka koska siellä
tunnelissa kun soivat noi hälytykset että paukku tulee,  niin eihän se tänne maan päälle kantautunut ja yht'äkkiä vaan
kuului kova pamaus meidän muurin kautta ja talo tärisi ja ikkunat helisi. Tuosta kun valitin,  niin kuivasti vaan totesivat että
luvat on kunnossa. Takkahuoneen seinässä on halkeama, mutta se on kuulemma niin pieni, että sitä ei korvata (?).
Meillä Suomessahan saa tehdä mitä vaan, kun on kaivostoiminta kyseessä (Talvivaara) vesistöistä, ihmisten luontoarvoista,
ilmasta, omaisuudesta jne. ei ole mitään väliä.....olis taas kirveellä töitä!

[Birgitta]

Maanantaina 10.12. Pikkalan louhimolla räjäytettiin niin, että keittiössä lattia tärähti jalkojen alla ja astiat kilisivät kaapeissa.

Pyysin tietoa ko. räjäytyksen räjähdemääristä ja lakisääteisistä turvallisuus- ja räjäytyssuunnitelmista. Vastaukset:

Kunta: "Räjäytysasiat eivät vieläkään kuulu ympäristöviranomaisen tehtäviin."

Tukes: "Tukes ei valvo räjäytys- ja louhintatyön turvallisuutta, vaan valvova viranomainen on aluehallintovirasto (tässä tapauksessa Etelä-Suomen aluehallintovirasto). Pyytäisin olemaan heihin yhteydessä asiasta."

Aluehallintovirasto: "Valittavasti tärinärajojen valvonta ei kuulu työsuojeluviranomaisille. Tärinän ei katsota olevan työturvallisuusriski, vaaraa aiheuttavat lähinnä kivien sinkoutuminen ja paineaallot."

Olin jo kerran aiemmin muissa räjäytyksiin liittyvissä asioissa noihin yhteydessä, ja yhtään vastausta en ole saanut mihinkään kysymykseen (näiden "ei kuulu meille" -vastausten lisäksi).

AVI saa kyllä plussaa siitä, että on muistaakseni ainoa viranomainen Museoviraston lisäksi, joka on sentään pahoitellut asukkaiden tilannetta täällä...

[Birgitta]

Ensimmäinen luottamustehtävä kunnanvaltuutettuna Siuntion kunnanvaltuustossa tuli suoritettua maanantaina 9.12., kun olin varavaltuutetun ominaisuudessa paikalla .

Peräti mielenkiintoinen kokous, jossa keskusteltiin mm. Pikkalan kivilouhimosta pitkään, mutta mielestäni hyvässä hengessä.

Asiaan liittyviä ongelmia käsitellään jatkossa ainakin huomisessa ympäristölautakunnan kokouksessa ja seuraavassa kunnanhallituksen kokouksessa.

Kirjoittelin seuraavanlaisen pohjustuksen käsittelyä varten:


Miksi kunnan olisi tärkeää ottaa aktiivisempi rooli louhimoasiassa?

1) Se olisi kuntalaisille viesti siitä, että luottamushenkilöt ja viranhaltijat todella yrittävät auttaa asukkaita ja valvovat tilannetta tällä ja muillakin louhimoilla.

Tällä hetkellä tunnelmat Pikkalan louhimon lähiasukkaiden keskuudessa ovat sellaiset, ettei toiminnan alkaessa tapahtuneista lupamääräysten rikkomisista asukkaille aiheutuneita haittoja ole kunnassa otettu vakavasti, eikä asukkaiden vaatimuksia ministeriön ohjeiden mukaan tehtävistä selvityksistä toteutettu. Ei siitäkään huolimatta, että niiden pitäisi olla itsestäänselvyys ilman asukkaiden puuttumista asiaan.

Minkäänlaista tiedottamista tai kuulemistilaisuutta asukkaille ei ole järjestetty koko lupaprosessin aikana. Asukkaat ovat joutuneet itse hankkimaan tietoa eri louhimoiden lähellä asuvilta ihmisiltä ja kuulleet pelottavia esimerkkejä louhimotoiminnan seurauksista sekä asukkaille että kiinteistöille.

On selvää, että asukkaiden olo Pikkalassa on tällä hetkellä aika lailla turvaton, ja huoli sekä oman terveyden että omaisuuden puolesta suuri. Koska lupamääräyksiä on jo nyt rikottu monella tavalla siten, että se voi aiheuttaa suurta terveydellistä ja taloudellista haittaa, asukkailla on vaikeuksia luottaa kuntaan valvovana viranomaisena.

Lupamääräyksiä on tähän mennessä rikottu ainakin seuraavasti:
- Jo kesällä alueelta kaadettiin puut ilman aloitus- ja maisematyölupaa (ja tokikin lintujen pesintäaikana, jota on ohjeistettu välttämään). Kunta joutui määräämään työt keskeytettäviksi.
- Kaikkien talojen perustuksia ei ole katselmoitu KHO:n määräyksen mukaisesti ennen räjäytysten aloittamista.
- Kaikkien talousvesikaivojen vedenlaatua ei ole tutkittu KHO:n määräyksen mukaisesti ennen räjäytysten aloittamista (mm. kaikki Lillåkerintien porakaivot).
- Alueelta on rakennettu luvaton liittymä suoraan Kantatielle 51 (ELY-keskus on nimenomaan kieltänyt tämän liikenneturvallisuussyistä). Silminnäkijän mukaan soraa on lastattu alueelta suoraan kantatiellä osittain ajokaistalla seisovaan rekkaan.
- Meluvalleja ja louhimotietä ei ole rakennettu ELY-keskuksen ja kunnan hyväksymän suunnitelman mukaisesti.

Jotta asukkaiden luottamus kuntaan valvovana viranomaisena palautuisi, kunnan tulisi nyt ottaa erittäin aktiivinen rooli lupamääräysten noudattamisen valvonnassa ja louhimoasioista asukkaille tiedottamisessa, ja pyrkiä yhteistyössä toiminnanharjoittajan kanssa asukkaille aiheutuvien haittojen ennaltaehkäisyyn.  

2) Ympäristölupien perusteet asutuksen läheisyyden ja melurajojen osalta ovat muuttuneet tiukemmiksi lupien myöntämisen jälkeen, koska haitat on uusimmissa tutkimuksissa todennettu.

Lähin asuinkiinteistö Pikkalassa sijaitsee noin 250 metrin päässä louhimosta. Vuonna 2010 voimaan tulleen uuden asetuksen mukaan näin lähelle asutusta ei enää saa myöntää louhimolupia. Pikkalan lupien myöntämisen jälkeen on myös tullut voimaan tiukemmat melun ohjearvot. Niiden noudattamista ei enää tässä tapauksessa oikeusteitse voida vaatia, mutta neuvotteluteitse toiminnanharjoittajan kanssa voitaisiin ehkä päästä ainakin lähemmäksi niitä. Louhimomelu koetaan yleensä erittäin häiritseväksi.

3) Yhteistyössä neuvotellen saataisiin erilaiset ympäristöhaittoihin liittyvät mittaukset ja selvitykset mahdollisesti tehdyksi siten, että asukkaiden luottamus niihin palautuisi.

Louhimon lupakäsittelyä varten tehty meluselvitys osoittaa melutasojen ylittävän raja-arvot jopa vanhoihin ohjearvoihin verrattaessa. Selvitys on tehty suositusten ja yleisen käytännön vastaisesti (todelliset melutasot saattavat olla jopa 10-15 dB korkeammat) saman yrityksen toimesta, joka nyt tekee alueen kaivovesitutkimuksia ja myöhemmin todennäköisesti suorittaa melumittaukset.

Talojen perustuksia katselmoineella yrityksellä ei ennakkoilmoituksestaan poiketen ole ollut lainkaan tarkoituksena lähettää asukkaille katselmuspöytäkirjoja, joihin olisi kirjattu tarkastustulokset. Näin asukkailla ei olisi minkäänlaista dokumenttia siitä, mitä katselmuksessa on todettu tai ei ole todettu, eikä siis mitään keinoa määritellä vahingonvastuuta mahdollisten räjäytysvaurioiden ilmetessä. Talovaurioiden korvausvastuusta on saatu aikaan pitkiä riitoja ja oikeuskäsittelyjä ympäri maan.

Pikkalassa talojen katselmoinneissa, vesitutkimuksissa ja meluselvityksissä tähän mennessä ilmenneet ongelmat ovat aiheuttaneet sen, että asukkaat eivät enää luota kyseisten konsulttiyritysten mittauksiin ja selvityksiin. Kunnan ja toiminnanharjoittajan yhteistyöllä ne mahdollisesti voitaisiin järjestää siten, että luottamus palautuisi.

4) Kun toimintatavat pyritään yhdessä toiminnanharjoittajan kanssa saamaan sellaisiksi, että asumisterveys, -viihtyvyys ja asukkaiden omaisuus voidaan turvata, louhimon vaikutus lähtö- ja tulomuuttoon vähenee, ja yleinen suhtautuminen kallionlouhintaan saattaa muuttua positiivisempaan suuntaan helpottaen jatkossa lupakäsittelyjä.

Louhimo vaikuttaa muuttohalukkuuteen Pikkalan alueelle jo nyt. Itse olen saanut yhteydenottoja kuntaan muuttoa harkitsevilta täysin vierailtakin ihmisiltä, jotka ovat hankkimassa tontteja tai kiinteistöjä louhimon läheltä ja haluavat tietää, mikä täällä on tilanne. Suurin osahan ei tietenkään enempiä kysele, vaan hylkää ajatuksen tänne muuttamisesta heti louhimosta kuulleessaan, joten emme voi tietää, kuinka laajasti hanke jo nyt vaikuttaa. Siuntiolla ei olisi varaa menettää alueelle muuttoa harkitsevia hyvätuloisia asukkaita tai menettää entisiä.

Jos hyvä neuvotteluyhteys kunnan puolelta toiminnanharjoittajan kanssa johtaisi toivottuun tulokseen, eli asumisviihtyvyyden ja omaisuuden turvan paranemiseen, voisi tänne muuttoa harkitseville kertoa, että eläminen täällä on ihan mahdollista. Tällä hetkellä kyselijöille valitettavasti joutuu kertomaan, millainen tilanne tällä hetkellä on, ja millaiseksi se näillä spekseillä tulee muodostumaan.

5) Kunnan asettama neuvotteluyhteys on tehokkaampi ja selkeämpi sekä asukkaiden että toiminnanharjoittajan kannalta kuin yksittäisten asukkaiden jatkuvat yhteydenotot.

6) Päätös auttaisi valvontaviranomaisia vähentämällä hieman heidän työtaakkaansa. Louhimoon liittyvät asiat työllistävät kuulemani mukaan kunnan viranomaisia tälläkin hetkellä melkoisesti.

[Birgitta]

Juttu kunnanvaltuuston kivilouhimoa ja alueen asumisterveyttä koskevan aloitteen käsittelystä:
Länsi-Uusimaa 288/2013 (11.12.-13) sivut 3 ja 5
(tomii huonosti Internet Explorerilla, esim. Firefox parempi)

http://www2.lehtiluukku.fi/esp/espview?p=eyJmaWQiOiI0MDkxNl8yN2U1YTQyZGMzNTdkYzllYzNlZjczNjZhYzM4Mjg1NCIsInRpIjoiTFx1MDBlNG5zaS1VdXNpbWFhIDExLjEyLjIwMTMiLCJlIjoxMzg2Nzg2OTc2LCJwIjoiNDA5MTYiLCJhIjoiciIsInBwIjoxLCJ0byI6IjM0Y2M1ZmRmN2E1MmY5NTI2NGI1YjE2MjUwYzgwZDQxIiwiYXMiOjAsImNzIjoyfQ%3D%3D

(PS. Jutusta voi saada sen käsityksen, että olen vihr., mutta olen kuitenkin sit. .

[Gitta]

On se hienoa, että edes joku vielä jaksaa edes yrittää

[Birgitta]

Täältä löytyvät kotonamme kuvatut videopätkät Pikkalan kivilouhimon räjäytyksistä 3.12.-13 ja 12.12.-13:
http://www.youtube.com/watch?v=1uKAZs_Xel4

Lattia tärähtelee jalkojen alla ja astiat hyppivät pöydillä ja kaapeissa. Etäisyys räjäytyksiin tällä hetkellä 700-800 m, ja lähemmäksi ovat tulossa...

Kun olette seuraavan kerran taloa ostamassa, tarkistakaa ihmeessä paikalliselta ympäristöviranomaiselta, onko lähelle tehty lupahakemuksia kivilouhimoille, tai näkyykö maakuntakaavassa lähellä merkattuna kiviaineksen ottoon soveltuva alue - ja jos on, niin JUOSKAA!

[Birgitta]

Tiistaina tehtiin sitten louhimon toiminnanharjoittajan toimesta meidän asuinalueella "virallinen" melumittaus .

Louhimolta ei luonnollisesti kuulunut juuri mitään, koska mittauksen saa järjestää louhija itse, eli se on helppo ajoittaa niin, ettei meluisia työvaiheita ole käynnissä .

Melumittausta tultiin tekemään Ramboll oy:n in toimesta niin, että aamukahdeksalta pölähti ykskaks joku tyyppi soittelemaan ihmisten ovikelloja.

Naapuriin oli sitten päässytkin, kun sattui olemaan kotona, ja naapuri äimisteli, että mitä se NYT sinne tulee mittaamaan, kun ei mitään meluakaan ole! (No oli sitä reilut 40 dB, joka impulssimaisena sekin on liikaa, mutta tosi vaimeaa oli melu verrattuna normaaliin.) Melumittausta tehtiin lisäksi naapurin takapihalla paikassa, jossa on kallio louhimon suuntaan vaimentamassa ääntä. (Lupaehdot määrittävät mittauksen suorittamistavan, eikä tuollainen mittauspaikka ole sallittu juuri äänen vaimentumisen takia.)

Tästähän nyt sitten soppa taas syntyy. Asukkaat täällä ovat vihaisia, koska ympäristötarkastaja on mittauksen jälkeisistä kommenteistaan päätellen hyväksymässä tämän silmänlumemittauksen, joka ei kerro mitään todellisesta melutilanteesta alueella.

Heti samana iltana virka-ajan jälkeen melua olikin sitten taas 15-20 dB enemmän, joka vastaa sitä normaalia louhimon aiheuttamaa melutasoa, jota olemme itse mitanneet. (Meillä on lainakäytössä virallisissakin mittauksissa käytettävät Brüel & Kjær -mittarit, joten tiedetään aika tarkkaan vallinneet melutasot).

Tällainen nyt oli ihan ennalta arvattavissa, koska samaa raportoivat tutut tehtävän louhimoilla ympäri maan. Näin louhimobisneksessä mukana pyörivät saavat toiminnan näyttämään siltä, ettei ole mitään melua eikä häiriötä, ja sitten jatkossa saadaan helposti taas lisää lupia louhimoille asutuksen lähelle .

Käsittämätön epäkohta, että lupamääräykset velvoittavat toiminnanharjoittajan itse järjestämään melumittaukset. "Valvovat" siis käytännössä itse omaa toimintaansa.

[Birgitta]

Lisää käytännön ongelmia louhimosta: peurat ovat muuttaneet louhimoalueelta liikkumaan tähän meidän lähelle . Tuo omat ongelmansa koirien maastotreeneihin ja lenkittämiseen.

Tässä vuosien kuluessa metsän eläimet ovat hienotunteisesti oppineet liikkumaan päivisin alueilla, joilla emme liiku koirinemme. 1-2 kertaa vuodessa on saatettu nähdä peuran vilahtavan jossain kauempana lenkkien aikana, ja silloin on aina käännytty toiseen suuntaan. Hyvin ollaan siis mahduttu samaan metsään.

Nyt kun peurat eivät enää voi oleskella louhimoalueella ja sen lähellä, niitä on näkynyt jo monena päivänä metsälenkeillä tässä ihan lähellä, vaikka louhimo on toiminut vasta pari-kolme viikkoa.

Tämä meidän takan oleva metsä-/peltoaluehan ei ole kovin suuri, ja sitä ympäröi tie joka puolelta, joten alkaa olla ahdasta...

Hangontiellä ajavienkin kannattaa varautua siihen, että "kodittomat" hirvet ja peurat voivat liikkua nyt vähän arvaamattomasti täällä Marsuddenin ja Pickalan kartanon liepeillä...

[Birgitta]

Siuntion kunnan ympäristölautakunta on tänään 12.2.2014 hyväksynyt äänin 5-3 Ramboll oy:n tekemän Pikkalan kivilouhimon ympäristömelumittauksen.

Lähetimme kunnan ympäristötarkastajalle ja ympäristölautakunnalle tiedoksi alla olevat perustelut, joista käy selkeästi ilmi, miksi kyseinen melumittaus on KHO:n edellyttämien lupaehtojen vastainen, eikä sitä voida hyväksyä.

Näistä asioista tietoisena ympäristötarkastaja kuitenkin tänään esitti mittauksen hyväksymistä, ja lautakunta kaiken järjen vastaisesti myös hyväksyi sen.

Kokouksessa käsiteltiin myös radonin ja uraanin lisäämistä kaivojen tarkkailuohjelmaan (Lohjan ympäristöterveyslautakunnan kehotuksesta), mutta en ole ihan varma, äänestettiinkö sekin kumoon.

Vetää kyllä hiljaiseksi.


***

Pikkalan kivilouhimon melumittauksen 17.12.2013 hylkäämisen perustelut.

Ympäristölupamääräykset edellyttävät, että louhimon melumittaukset tulee suorittaa ympäristöministeriön ohjeen (1/1995) mukaisesti. 17.12.2013 tehdyn mittauksen tuloksia ei tule hyväksyä lupamääräysten edellyttämäksi mittaukseksi louhimon alkuvaiheen tilanteesta, koska se on ympäristöministeriön ohjeen ja siten lupamääräysten vastainen lähes kaikilta osin:

1) Mittausajankohta on väärä:
  a) Melu ei ollut mittauspäivänä normaalitasolla. Luotettavilla melumittareilla aiemmin useana päivänä, ja myös mittauksen jälkeisenä päivänä mitatut melutasot ovat olleet selvästi voimakkaammat kuin mittauspäivänä (lokitiedot yhdestä mittauksesta lähetetty ympäristötarkastajalle).
 b) Kantatien 51 taustamelua ei otettu huomioon mittausajankohdan valinnassa, vaan mittausta on tehty aamun ruuhkahuipun aikana, mikä estää luotettavat mittaukset.
 c) Tuuli oli osan ajasta liian voimakas ja puuskainen, ja suunta yhdessä mittauspisteessä väärä.
2) Meluisan toiminnan sijasta on mitattu taukoja: Lyhyeen mittaukseen sisältyy lounas-, kahvi- tms. tauot, joita louhimolla sijainneen referenssimittarin tulosten perusteella on lähes puolet kokonaismittausajasta (46 %).
3) Louhimolla tulee noudattaa ympäristöluvan mukaisia toiminta-aikoja. Mittauspäivänä poraus ja rikotus on aloitettu lupamääräysten vastaisesti jo klo 7.30.
4) Lillåkerintiellä mittauspisteiksi ei ole valittu lähimpiä melusta häiriintyviä kohteita. Kumpikaan mittauspisteistä ei ole Rambollin itsensä tekemän meluselvityksen osoittamilla meluisimmilla alueilla (ks. kartat), eivätkä ne ole myöskään lähimmät kiinteistöt.
5) Mittauspisteeksi on valittu paikka, jossa kallio toimii meluvallina louhimon suuntaan.
6) Louhimoa lähinnä olevassa meluisimmassa mittauspisteessä mittausaika on huomattavasti lyhyempi kuin muissa, ja tuulen suunta väärä (vie melua merkittävästi poispäin mittauspisteestä).
7) Mittausta on tehty puolet ajasta valvomattomana.
8) Mittauspöytäkirja on rikotuksen osalta ristiriidassa mainittujen toiminta-aikojen kanssa (Liite 1 4/4)


Lisäksi: Epäselvyydet impulssi- ja kapeakaistaisen melun tulkinnassa. Mittarin tulokset mm. osoittavat melun olevan kapeakaistaista, mutta mittaaja asettaa oman kuulohavaintonsa mittaustuloksen edelle.

***

Seuraavat lainaukset ympäristöministeriön melumittausohjeesta ja niihin liittyvät epäkohdat kommentteina.

(Huom! Valitettavasti kartat ja ministeriön ohjeesta snapshotina lainatut ohjeet eivät näy tässä nettiversiossa.)

Asiakohdittain kuvana lainatut tekstit siis Ympäristöministeriön julkaisusta  "Ympäristömelun mittaaminen 1/1995", jota ympäristölupamääräysten mukaan tulee louhimon melua mitattaessa noudattaa.


"4.1.1

"
"

"
"4.7.

"
" 6.1.
Mittausoloja koskevat vaatimukset

"

Kommentit:

- Mittausajankohtana vallinneet louhimon meluolosuhteet eivät olleet normaalit, vaan aiemmin tehtyjen kohtuullisen luotettavien mittausten mukaan melu oli mittauspäivänä huomattavasti hiljaisempaa kuin aiemmin, ja heti mittausta seuraavana päivänä.

Mittausta seuraavan päivän melutasoa lähellä mittauspistettä 1 (hieman kauempana louhimosta) todennettiin myös esimerkinomaisesti virallisessa mittauskäytössä olevan melumittarin mukaan kalibroidulla mittarilla, jonka lokitiedot on lähetetty ympäristötarkastajalle. Kyseisen tarkistusmittauksen tulos 18.12.2013 oli 57 dB (LAeq), kun alueella sallittu melutaso on 45 dB (LAeq) (lisäksi vielä mahdollinen impulssikorjaus -5dB, jolloin sallittu melutaso on 40 dB).

- Melumittaukseen ei olisi saanut sisällyttää louhimon kahvi-, lounas- ym. taukoja, joiden kesto louhimoalueella sijaitsevan referenssimittarin mukaan näyttää mittausajankohtana olevan noin 2 tuntia. Eri mittareiden tuloksia tarkasteltaessa taukojen osuus kokonaismittausajasta on 46 %, eli lähes puolet, joten mittaustulos ei vastaa minkäänlaisella edustavuudella todellista koko päivän ajalle jakautuvaa melualtistusta.

Kokonaismittausaika kolmella melumittarilla oli 6,5 tuntia seuraavasti: 1. mittauspisteessä kesto 3 h, josta taukoja 1 h // 2. mittauspisteessä kesto 2,5 h,  taukoja 1 h // 3. mittauspisteessä kesto 1 h, tauko 30 min.

Louhinta-alueen mittauspisteen referenssikäyrästä huomataan, että taukojen melutaso liikkuu louhimoalueella suurimmaksi osaksi 65 dB:n tuntumassa, viimeisen tauon aikana välillä 60-65 dB, ja osittain jopa alle 60 dB. Nämä melutasot vastaavat Rambollin tekemän meluselvityksen mukaista kantatien 51 liikenteen aiheuttamaa melutasoa tämän hetkisellä louhintapaikalla lähellä kantatien reuna-aluetta (ks. kartta). Kyseiset melutasot siis vallitsevat louhinta-alueella, vaikka toiminta ei olisi lainkaan käynnissä.
 
Kuva: Rambollin meluselvitys: tiemelun meluvyöhykkeet.

- Meluisimman, louhimoa lähinnä olevan mittauspisteen 3 mittaus oli ajoitettu louhimon lounas(tms.)tauolle, jonka kesto oli puolet tunnin pituisesta mittausajasta, ja mittausaika oli vain murto-osa muiden mittauspisteiden mittausajasta.  Myös tuulen suunta oli poispäin mittauspisteestä. Mittausta uusittaessa tuulen suunnan tulee määräysten mukaisesti olla riittävällä tarkkuudella kohti mittauspistettä.

- Aamulla tuuli oli puuskainen ja liian voimakas (yli sallitun 5 m/s).

- Nyt tehdyssä mittauksessa taustamelun vaikutusta ei ole edes yritetty estää, koska suuri osa mittausajankohdasta ajoittuu aamuruuhkan aikaan, jolloin kantatien 51 liikenne on vilkkaimmillaan. Kuten pöytäkirjasta ilmenee, taustamelu on häirinnyt mittauksen suorittamista.

Melu tulee mitata Ympäristöministeriön ohjeessa sivulla 10 olevan esimerkin mukaisesti selvittämällä milloin kantatien 51 liikenne on vilkkaimmillaan ja ajoittamalla mittaus muihin ajankohtiin.

Mittausta tehtäessä tulee noudattaa ympäristöluvan mukaisia toiminta-aikoja. Kuten ympäristötarkastaja itse ehdotuksessaan mainitsee, mittauspäivänä poraus ja rikotus on aloitettu lupamääräysten vastaisesti jo klo 7.30.

- Impulssi- ja kapeakaistaisuuskorjausajaksi on taulukossa 4.1. merkattu pisteessä 2 38,2 % ajasta, ja pisteessä 1 36,2 % ajasta. Näihin prosenttilukemiin sisältyvät louhimon tauot, joten prosenttilukemat vääristyvät. Pisteessä 2 mitattiin kapeakaistaista melua, mutta silti mittaaja asettaa oman kuulohavaintonsa tämän mittaustuloksen edelle.

Impulssimaisuuden ja kapeakaistaisuuden arvioinnissa melun tulisi olla normaalitasolla ja kantatien taustamelun mahdollisimman vaimeaa.

"4.2.1.


"

Lisäksi Asumisterveysohjeessa mainitaan, että "Jos edellä mainituin perustein valituissa mittauspisteissä mitatut melutasot vaihtelevat suuresti, terveyshaitan arviointiin käytetään niiden pisteiden melutasoja, jotka ovat suurimmat."

- Lillåkerintien mittauspisteitä ei ole valittu em. ohjeiden mukaisesti. Ympäristöministeriön ohjeen mukaan mittausta on suoritettava erityisesti paikoissa, joissa kasvillisuus ja maaston muodot aiheuttavat mahdollisimman vähän esteitä melun kulkeutumiselle. Nyt mittausta tehtiin esimerkiksi mittauspisteessä 2 kiinteistön 135 pihalla, louhimon suunnassa olevan kallion antamassa suojassa. Oheisessa karttakuvassa kiinteistö 135 on suorakaiteen muotoinen talo harmaana näkyvän avokallion pohjoispuolella. Oikeampi paikka mittaukseen olisi ollut saman kallion eteläpuolella oleva kesämökki, joka sijaitsee myös lähempänä louhimoa kuin kiinteistö 135.



Kumpikaan Lillåkerintien mittauspisteistä ei myöskään sijaitse edes Rambollin itsensä tekemän meluselvityksen mukaisissa melulle alttiimmissa paikoissa, vaan mittauspisteet on valittu hiljaisemmilta alueilta. Rambollin meluselvityksen mukaan meluisimmat kohteet toiminnan alkuvaiheessa näkyvät alla olevassa kartassa.

Kartta on kopioitu Rambollin itsensä tekemästä meluselvityksestä, joka osoittaa, että mittauspiste 2 (kiinteistö 135) ja kiinteistö 129 (jonne mittaaja yritti ensin päästä tekemään mittausta), sijaitsevat hiljaisimmalla meluvyöhykkeellä (valkoinen alue vasemmassa yläkulmassa). Kiinteistö 129 on neliömäinen L:n muotoinen talo heti 135:n yläpuolella. Mittauspisteen 1 kiinteistö 80 on niin uusi, ettei sitä näy meluselvityskartassa.

Koska alueella on tehty suuria hakkuita ja rakennettu uusia taloja meluselvityksen jälkeen (kasvillisuus on meluselvitystä tehtäessä ohjeiden vastaisesti otettu huomioon), mittauspisteiden valinnassa olisi tullut terveyshaitan minimoimiseksi huomioida myös asukkaiden tämän hetkiset kokemukset häiritsevästä melusta, ja etsiä Lillåkerintieltä eniten häiriintyvät mittauspisteet.

" 4.1.2.

"
"

"

Toiminnanharjoittajan itsensä tekemä melumittaussuunnitelma 20.8.2013:
"Mittaus toteutetaan valvottuna, eli mittaaja havainnoi melua koko mittausjakson ajan:"

Kommentit:
- Vastoin lupamääräyksiä ja esitettyä mittaussuunnitelmaa valvottua mittausta on suoritettu vain puolet mittausajasta.
- Mitattavan melulähteen käyttöolojen kirjaaminen pöytäkirjaan on ristiriidassa toiminnanharjoittajan kertomien toiminta-aikojen kanssa. Pöytäkirjassa (Liite 1 4/4) mainitaan käyttöoloista murskain ja pora, muttei lainkaan rikotuksessa käytettävää hydraulivasaraa.

"

"
Kommentit:
- Uusi mittaus on suoritettava lumettomana aikana, ennen kuin puihin tulee lehtiä ja maahan kasvillisuutta.


Yhteenveto:

Kyseessä ei ole ympäristöministeriön ohjeen, ei lupamääräysten eikä toiminnanharjoittajan itsensä esittämän melumittaussuunnitelman mukainen ympäristön melutasoa todellisessa tilanteessa edustava mittaus, joten ympäristöviranomaisen ei tule hyväksyä sen tuloksia lupamääräysten edellyttämäksi melumittaukseksi louhimon alkuvaiheen tilanteesta.

[Birgitta]

Ylläksellä 75% asukkaista ei luota Rambollin tekemään ympäristövaikutusten arviointiin (YVA): http://yle.fi/uutiset/yllaksen_matkailuyrittajat_vastustavat_kaivosta/7093700

Enkä ihmettele.

[Gitta]

Suosittelen ottamaan yhteyttä ympäristöministeriöön ja jos sekään ei tuota tulosta niin voisikohan oikeusasiamies auttaa?
Tuntuu että noita teidän kunnan virkamiehiä on lobattu liikaa. Voit ottaa yhteyttä myös kansanedustaja Raija Vahasaloon. Hänen kauttaan itse olen saanut asioita eteenpäin.

[Birgitta]

Juttu Pikkalan kivilouhimosta Kirkkonummen Sanomissa 2.3.2014.

Pdf-versio sivulla 10:
http://www.kirkkonummensanomat.fi/nettilehti/ks18.pdf

[Birgitta]

Nyt sieltä louhimolta sitten sinkoilee teräviä kivenlohkareita sinne tänne ympäristöön, kun räjähdemäärien käyttöön ei ole mitään kontrollia eikä valvontaa. Eilen löytyi maastosta louhimon läheltä puolen tunnin lenkillä 23 terävää lohkareen kappaletta, kauimmaiset n. 100-150 metrin päässä louhimosta. Alla olevassa kuvassa yksi.

Kantatie 51 kulkee vain 50 metrin päässä, joten kypärät päähän, kun ajelette täällä Siuntiossa...!

Ainakin kahdesta kiinteistöstä on raportoitu jo kuntaan saakka pahoista räjäytysvaurioista. Suurin osa asukkaista ei varmasti ymmärrä edes tutkia taloaan, koska kunta ei ole tiedottanut louhimosta ja sen aiheuttamista riskeistä kiinteistöille millään tavalla.

[Birgitta]

Etelä-Siuntion asukasilta järjestetään to 3.4. klo 18.00 Borgvikissa, Itäinen Kuninkaantie 148, Siuntio.
http://www.siuntio.fi/ajankohtaista.asp?id_tiedote=457

Kyseessä on ensimmäinen kunnan järjestämä Pikkalan louhimoa koskeva tiedotustilaisuus, vaikka lupaprosessi on ollut käynnissä jo vuodesta 2006, ja louhimon toiminta käynnistyi joulukuussa 2013. Lähin asutus sijaitsee 250 metrin päässä.

Tässä alla meidän asukkaiden asukasiltaan etukäteen lähettämiä, louhimoa koskevia kysymyksiä kunnan viranhaltijoille ja luottamushenkilöille. "Tule ja tuo ystäväsikin" kuuntelemaan, miten onnistuvat kiemurtelemaan itsensä vastuusta vastauksissaan.


KYSYMYKSET:

1) Miksi Pikkalan kivilouhimon toiminnan alkamisesta ei ole tiedotettu asukkaille millään tavalla viime syksynä ennen toiminnan alkamista? Yhtäkkiä vain alettiin räjäyttää, vaikka metsässä ja kyseisillä kallioilla ulkoillaan päivittäin. Kuntalaissa mainittu asukkaiden tiedonanto- ja kuulemisvelvoite olisi tullut myös toteuttaa jo suunnitteluvaiheessa, koska toiminnan laatu vaarantaa asukkaiden omaisuuden, terveyden ja asumisviihtyvyyden. Miksi näin ei tehty?

2) Miksi kunta ei ole hoitanut Pikkalan kivilouhimoon liittyviä valvontavelvoitteitaan, ja miksi louhimon aloituslupa annettiin liian aikaisin? Miksei räjäytyksiä määrätty keskeytettäväksi, vaikka asiat tuotiin kunnan tietoon? Perustuksia oli katselmoimatta ja kaivovedet tutkimatta ennen räjäytysten aloittamista. Tärinämittarit olivat käyttökelvottomia ja melumittaus on hyväksytty lupamääräysten vastaisesti tehtynä.

3) Miksi kunta on ollut erittäin vastahakoinen korjaamaan valvonnassa ja katselmuksissa tehtyjä virheitä asukkaiden niistä ilmoitettua? Asukkaat ovat joutuneet tekemään paljon valvontaviranomaiselle kuuluvia tehtäviä, mutta heidän ilmoittaessaan havaituista virheistä ja laiminlyönneistä kunta on usemman kerran väittänyt, että mittaukset ja selvitykset on tehty asianmukaisesti. Näin asukkaat on pakotettu olemaan toistuvasti yhteydessä samoista asioista ja hankkimaan valvontaviranomaisen puolesta lisätietoa ja perusteluja asioista, kunnes toimenpiteisiin on lopulta ryhdytty. Osa virheistä on edelleen korjaamatta, vaikka louhimo on ollut toiminnassa jo kuukausia, eikä osaa edes aiota korjata (melumittaus).

4) Miksi kunta ei vaadi toiminnanharjoittajalta ympäristöluvan noudattamista louhimolla (esim. väärin tehdyt melumittaukset, toiminta-aikojen ylitykset)?

5) Miksi kunta ei ole varoittanut asukkaita louhimotärinään liittyvistä riskeistä kiinteistöille myös kauempana louhimosta, kun KHO on määrännyt katselmuksille niinkin riittämättömän etäisyyden kuin 600 m? Asiaan perehtyneinä varmaankin tiedätte, että katselmusalueiden perussuositukset on tehty asutusalueilla tapahtuvia rakennusalueiden pohjalouhintoja silmällä pitäen, ja ne ovat riittämättömät, kun on kyseessä massiivinen kiviainesten louhinta.

Matalataajuinen tärinä, joka on kiinteistöille tuhoisinta, vahvistuu etäisyyden kasvaessa, ja riskiräjäytyksiä ovat juuri kivilouhimoilla tehtävät räjäytykset, joissa käytetään kerralla tuhansia kiloja räjähdettä. Lähelle louhimoa sijoitetut tärinämittarit mittaavat vain sarjana räjäytettävien panosten yksittäiset räjähdykset, mutta eivät niiden yhteisvaikutuksesta maaperässä syntyvää suurta, kauempana tuhoisasti vaikuttavaa tärinäaaltoa. Esim. Kotkassa paikallinen louhimoyrittäjä on kiinteistövaurioiden takia joutunut laajentamaan tärinämittausaluetta 1-2 km etäisyydelle louhimosta. Onko Pikkalassa suunnitteilla tärinämittausten laajentamistoimenpiteitä 1-2 km etäisyydelle, ja onko siellä sijaitsevalle asutukselle suunnitteilla asiasta tiedottamista?

6) Joni Ruuthin insinöörityössä todetaan tärinän heilahdusnopeuden 2-5 mm/s olevan ihmiselle tuskin havaittava, 5-10 mm/s havaittava, 10-20 mm/s epämiellyttävä ja 20-25 mm/s häiritsevä. Talossa, jossa on Finnrockin asentama tärinämittari, lattia ja huonekalut tärähtelevät räjäytysten aikana, mutta siitä huolimatta tärinämittari näyttää vain arvoja 0.35-0.75 mm/s. Voitteko ryhtyä toimenpiteisiin sen tarkistamiseksi, mistä tämä johtuu? Tärinämittarin asentaneen konsulttiyrityksen mukaan kyseinen talo kestää vain noin 4 mm/s tärinän.

7) Louhimon työmenetelmillä on suuri vaikutus lähiympäristön tärinävaikutuksiin. Aikooko kunta vaatia toiminnanharjoittajalta nähtäväksi pakolliset lakisääteiset räjäytys- ja turvallisuussuunnitelmat räjähdemäärien ja heittosuuntien toteamiseksi, jotta tärinän vaikutukset jo nyt raportoituihin kiinteistövaurioihin voidaan todentaa? Ennen KHO:n linjausta asiassa toiminnanharjoittaja ei voi vedota liikesalaisuuteen, koska kyseiset suunnitelmat eivät kuulu sen piiriin, vaan ovat alan asiantuntijan mukaan verrattavissa esim. rakennusten lujuuslaskelmiin, ja niitä on voitava tällaisessa tilanteessa vertaisarvioida.

8) Pikkalan louhimolta on lentänyt kivenlohkareita kauas louhimoalueen ulkopuolelle, jopa 100-150 metrin päähän. Kunta ei ole tiedottanut lähialueen asukkaita millään tavalla louhimon aiheuttamasta kivien sinkoutumisvaarasta.
- Onko valvontaviranomainen käynyt tarkistamassa maastoa kivien sinkoutumisen varalta?
- Miten kunta aikoo varmistaa, ettemme jatkossakin ole vaarassa liikkuessamme päivittäin louhimon viereisessä maastossa?
- Miten kunta on varmistanut/aikoo varmistaa, että kantatiellä 51, vain 50 metrin päässä louhimosta on turvallista liikkua?

9) Saamassani sähköpostissa 18.2.2014 Siuntion kunnan tekninen johtaja
toteaa seuraavaa: "Olen työnjohdollisena kehoituksena ohjannut ympäristötarkastaja Anu Hynnistä olemaan vastaamatta muihin Stallmossabergetiä koskeviin
kysymyksiin, kuin mihin lainsäädännön mukaan on ehdottomasti vastattava."

Hallintolain 6§ mukaan "Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia
tasapuolisesti".
Saman lain 8§ mukaan: "Viranomaisen on vastattava asiointia koskeviin
kysymyksiin ja tiedusteluihin."

1. Onko teknisen johtajan päätös hänen omansa vai tehty kunnan johdon
toimesta/luvalla?
2. Onko päätös yhä voimassa?
3. Mitkä ovat ne perusteet, joilla kunta katsoo päätöksen olevan
hallintolain mukainen?


KAAVOITUS

- Millä perusteella alustavassa kaavasuunnitelmassa Pikkalan kivilouhimon alue ja sen lähiympäristö on kaavoitettu teollisuusalueeksi? Kyseinen kallioalue on valtakunnallisesti arvokas (SYKE:n luokitus 4/6), ja alue sijaitsee aivan Natura-alueen ja suojellun kulttuuriympäristön vieressä. Kyseisen alueen kaavoittaminen teollisuusalueeksi on lainvoimaisen maakuntakaavan vastaista. Onko Siuntion kunnalla aikomus noudattaa maakuntakaavaa Stallsmossabergetin ympäristön osalta?

[Birgitta]

PIKKALAN KIVILOUHIMO - MIKÄ ON MENNYT PIELEEN?

TIEDOTTAMINEN

- Kuntalaki velvoittaa tiedottamaan asukkaita ja kuulemaan heitä tällaisissa isoissa, tässä tapauksessa vielä erittäin lähelle asutusta suunnitteilla olevissa hankkeissa. Siuntiossa näin ei ole toimittu. Nyt kunnan virkamiehet ja viranhaltijat vaikuttavat olevan ovat ihmeissään ja ärtyneitä, kun asukkaat hädissään kyselevät tilanteesta ja vaativat, että edes lupamääräyksiä noudatettaisiin. Useammista kiinteistöistä on jo raportoitu räjäytysvaurioista, ja louhimolta on lentänyt isoja teräviä lohkareen kappaleita jopa satojen metrien päähän räjäytyspaikasta. Suurin osa asukkaista ei ole tiedotuksen puuttuessa täydellisesti osannut mitenkään varautua räjäytysvaurioihin esim. kuvaamalla talonsa perustuksia ja muita rakenteita etukäteen. Ilman sitä vaurioiden todentaminen ja korvausvastuuseen velvoittaminen on huomattavasti hankalampaa.
- Kunnan mukaan asukkaat eivät halua keskustella "vapaamuotoisessa tapaamisessa" louhimoon liittyvistä asioista kunnan edustajien ja toiminnanharjoittajan kanssa. Idea on itse asiassa lähtöisin asukkailta itseltään, ja sen toteutumista on pyydetty kunnalta jo useita kertoja vuosien mittaan. Kunnan kutsumana tilaisuutta on kuitenkin ehdotettu kokoonpanolla, jossa on läsnä toiminnanharjoittajan lakimies. Kun asiassa on kesken oikeuskäsittely, jossa osapuolina ovat asukkaat ja kyseinen lakimies vastapuolen asiamiehenä, ei asukkaiden ole viisaasta osallistua tällaiseen keskusteluun, jonka asetelma on täysin kohtuutun. Jokainen varmaankin ymmärtää, että oikeudessa osapuolina olevat henkilöt hoitavat yhteydenpidon joko lakimiesten kautta tai sitten ilman heitä. Ei niin, että vain toisen osapuolen lakimies on läsnä. Kunnalle annetuissa vastauksissa tämä ongelma on toistuvasti tuotu esiin, mutta asukkaat syyllistetään nyt neuvotteluhaluttomiksi. Asukkaat ovat tämän takia itse yrittäneet saada yhteyttä toiminnanharjoittajaan eri keinoin keskinäistä vapaamuotoista keskustelua varten, mutta häntä ei ole tavoitettu millään viestimellä, eikä yhteydenottopyyntöihin ole vastattu. Näin ollen asukkaat ovat siinä käsityksessä, että toiminnanharjoittaja ei jostain syystä halua keskustella asiasta ilman lakimiestään. Ehkä tämä osaltaan kertoo jotain myös harjoitettavan toiminnan luonteesta.


LUPAMÄÄRÄYSTEN VALVONTA

- Lupamääräysten noudattamisen valvonta on pettänyt lähes kaikilta osin: talojen ennakkokatselmukset ennen räjäytyksiä tekemättä, kaivovesien näytteenotot suorittamatta, lupamääräysten vastaisesti tehty melumittaus, tärinämittareiden toimivuuden tarkistaminen. Kaikista näistä asukkaat ovat joutuneet useaan kertaan huomauttamaan, koska valvova viranomainen ei ole hoitanut valvontatehtäväänsä, eikä lain vaatimiin toimenpiteisiin asioiden korjaamiseksi ole edes pyydettäessä ryhdytty. Useissa tapauksissa siihen ei ole ollut edes aikomusta. Päätös porakaivojen radonin ja uraanin tutkimisesta saatiin vasta kun terveysviranomaiset puuttuivat asiaan. Vesitutkimukset ovat silti edelleen tekemättä, vaikka lautakunnan ilmoittama määräaika on mennyt umpeen. Kun asukkaat ovat joutuneet toistuvasti huomauttamaan tällaisista asioista, kunnasta on valitettu liikaa työaikaa kuluvan louhimoasioiden hoitamiseen. Lopulta asukkaille lähetettiin tiedoksi teknisen johtajan ympäristötarkastajalle osoitettu määräys olla vastaamatta mihinkään asukkaiden louhimoa koskeviin kysymyksiin, ellei lain mukaan ole aivan pakko. Näin katkaistiin asukkaiden kontaktinpito kunnan ainoaan ympäristöasioista vastaavaan viranhaltijaan.


TÄRINÄVAURIOISTA VAROITTAMINEN

- Matalataajuinen tärinä, joka on kiinteistöille tuhoisinta, vahvistuu etäisyyden kasvaessa.
Kunnan tulisi ryhtyä toimenpiteisiin 1-2 km etäisyydellä Pikkalan ja Sunnanvikin louhimoista sijaitsevien kiinteistöjen omistajien varoittamiseksi kiinteistöjen vaurioitumisriskistä, ja järjestää kiinteistöissä katselmukset ja rakenteiden valo-/videokuvaaminen, jotta edes jatkossa syntyvät vauriot voidaan saattaa toiminnanharjoittajan vahingonkorvausvastuun piiriin.

[Birgitta]

PIKKALAN KIVILOUHIMO - YLEISTÄ LUPAVALVONNAN ONGELMISTA

1.  Ympäristölupaehdoissa kaikki valvontamittaukset (melu, tärinä, pöly) on annettu toiminnanharjoittajan itsensä tehtäväksi. Mittausten pitäisi olla puoluettoman tahon järjestämiä.
   => Väärien selvitys- ja mittaustapojen takia ympäristölupia voidaan jatkossakin myöntää samoin väärin perustein. Meluselvitys tehty väärin - Melumittaus tehty väärin => selvitys muka pitää paikkansa => ympäristölupia louhimoille voidaan myöntää samalla tavalla jatkossakin.
2.  Kunnan pitäisi olla rohkeampi puuttumaan lupamääräysten rikkomiseen todellisilla toimenpiteillä (uhkasakko, toiminnan keskeyttäminen, lupien peruuttaminen). Pelkkä huomautusten ja suositusten antaminen toiminnanharjoittajalle ei johda yhtään mihinkään, kuten on kaikille tutussa Talvivaaran tapauksessa nähty.
3.  Kukaan ei valvo räjäytyksiä ja niissä käytettäviä räjähdemääriä, eikä vastaa niitä koskeviin kysymyksiin. Itse olemme yrittäneet selvittää räjähdemääriin liittyviä asioita, koska epäilemme louhimolla käytettävän asutukselle vaarallisia määriä räjähdettä kerrallaan. Aloitimme kunnan ympäristötarkastajasta, joka vastasi, ettei asia kuulu hänelle. Sen jälkeen oli vuorossa Tukes, josta meidät ohjattiin AVI:in, joka ohjasi meidät poliisille, joka välitti viestimme ELY-keskukseen, josta ilmoitettiin, että asia kuuluu kunnan ympäristöviranomaiselle. Kukaan edellämainituista ei ole toistaiseksi vastannut räjäytyksiä koskeviin kysymyksiimme.


MITÄ ODOTAMME KUULEVAMME KUNNAN 3.4.-14 JÄRJESTÄMÄSSÄ ASUKASILLASSA?

- Kunnan sitoutuvan ottamaan asukkaiden avunpyynnöt heti tosissaan, ja vastaavan jatkossa asukkaiden sähköpostitse esittämiin kysymyksiin. Tekninen johtaja on jopa antanut ympäristötarkastajalle määräyksen olla vastaamatta louhimoa koskeviin kysymyksiin, ellei lain mukaan ole ehdoton pakko.
- Kunnan suostuvan osallistumaan aktiivisesti lupamääräysten rikkomisen havainnointiin, esim. tulemalla itse paikan päälle toteamaan alueen todellinen melutaso asukkaiden niin pyytäessä.
- Kunnan kertovan asennemuutoksestaan siihen, että asukkaiden oikeuksien toteutumista ja lupamääräysten noudattamista todella vaaditaan (tarvittaessa uhkasakko, toiminnan keskeyttäminen) ja myös valvotaan niin, ettei asukkaiden tarvitse käyttää vapaa-aikaansa tekemällä kunnalle kuuluvia valvontatehtäviä.
      - Liian monella kunnan viranhaltijalla tuntuu olevan se käsitys, että asukkaat valittavat vain heitä ja toiminnanharjoittajaa kiusatakseen. Kieltäydytään näkemästä, että lupamääräysten rikkomisella on oikeasti vaikutuksia asukkaiden jokapäiväiseen elämään, ja huoli kiinteistöjen rikkoutumisesta, arvon alenemisesta ja kiinteistökaupan vaikeutumisesta (mahdottomuudesta) on todellista.
- Kunnan järjestävän uuden melumittauksen lupamääräysten mukaisena.
- Kunnan kertovan, miksi 1.4. mennessä otettavaksi määrättyjä vesinäytteitä radonin ja uraanin tutkimiseksi ei ole vieläkään otettu.
- Kunnan asettavan toiminnanharjoittajalle uhkasakon louhimolta lentävien kivien ja kiinteistövaurioiden varalle, jotta räjähdemäärät saadaan pienemmiksi, ja asukkaiden kokemat voimakkaat tärinähaitat loppumaan.
- Asukkailta kerättävän tilaisuudessa yhteystiedot, joihin jatkossa tiedotetaan räjäytysten ajankohdat ja louhimon toiminnan aikataulut.
- Kunnan kertovan, että 1-2 km päässä asuville kiinteistönomistajille kerrotaan tärinän heidän kiinteistöilleen aiheuttamista riskeistä, ja neuvotaan kuvaamaan kiinteistönsä vaurioiden korvausvastuun todentamiseksi viimeistään nyt, koska alan arvostetuimpien asiantuntijoiden (prof. Pekka Särkkä, Raimo Vuolio) mukaan, ja muilta Suomessa toimivilta louhimoilta saatujen kokemusten perusteella riski on todellinen.
- Kunnan kertovan, miltä viranomaiselta asukkaat saavat räjäytyksiin liittyvää tietoa, ja kuka valvoo räjäytyksiä.
- Kunnan kertovan, mitä asukkaiden tulee tehdä havaitessaan kiinteistöllään räjäytysvaurioita.
- Kunnan kertovan, että se vaatii toiminnanharjoittajalta nähtäväksi kaikki louhimon tähänastiset räjäytys- ja turvallisuussuunnitelmat, joiden avulla voidaan todentaa niiden vaikutus tähän mennessä raportoituihin kiinteistövaurioihin. Väitteitä siitä, että ko. suunnitelmat olisivat liikesalaisuuksia, ei tule uskoa.
- Kunnan sitoutuvan jäljellä olevan arvokkaan kallioalueen kaavoittamiseen lainvoimaisen maakuntakaavan mukaisesti.

[Birgitta]

Tässä juuri vedän yhteen eilistä asukasiltaa ja totean, että ainoa virhe, jonka kunta myönsi tehdyksi oli se, ettei kaikkia rakennuksia katselmoitu ennen räjäytysten aloittamista. Tämäkin ilmeisesti vain siksi, että se saatiin sysättyä Finnrockin syyksi.

Ihmetyttää, että julkisessakin tiedotustilaisuudessa annetaan paikkansa pitämätöntä tietoa. Esim. että asianmukaiset tärinämittarit olisivat olleet paikoillaan ja kaivovedet tutkittu ennen räjäytyksiä, kun näin ei kerran ollut. Lisäksi asiavirheitä siellä täällä. Ja edelleen asukkaita yritettiin syyllistää siitä, ettei toiminnanharjoittajan kanssa muka haluta keskustella, mikä hyvin tiedetään paikkansapitämättömäksi, ja on silkkaa asukkaiden leimaamista yhteistyöhaluttomiksi. Toiminnanharjoittajahan ei ole vastannut asukkaiden yhteydenottoihin eikä ollut myöskään eilisessä asukasillassa paikalla.

"Vastaukset" ennakkokysymyksiin kysymyksiin tulivat muutamalla sanalla sellaista tahtia, ettei niissä olevia virheitä ehtinyt kirjoittaa edes muistiin. Kysymyksiin ei siis vastauksissa varsinaisesti taaskaan vastattu, vaan lueteltiin vain erilaisia tehtyjä toimenpiteitä ja lautakunnan päätöksiä.

En tiennyt pitäisikö itkeä vai nauraa, kun jokainen kunnan (asiassa puhunut) edustaja aivan erityisesti korosti, että louhimon tulee toimia joka suhteessa lain vaatimusten mukaisesti, ja jokainen asukas tietää, että käytännössä näin ei tapahdu.

Kunnan käsitys "tiedottamisesta" oli muutenkin odotetusti se, että asukkaille luennoitiin eri lakien sisältöä ja lueteltiin viranomaisia, joiden kanssa asioista on keskusteltu. Pikkalan louhimosta tai sen toimintatavoista kunnan edustajat eivät kertoneet oikeastaan mitään, eivätkä ottaneet mitään kantaa esitettyihin kysymyksiin tai vastuuta tekemistään virheistä. Tätä ei tapahtunut myöskään tilaisuuden jälkeen keskusteltaessa.

Tilaisuuden jälkeen muutama asukas jäi juttelemaan kunnan ympäristöasioista vastaavien edustajien kanssa. Kysyttiin henkilökohtaisia perusteluja esim. siihen, miksi lupamääräysten vastaista melumittausta esitettiin hyväksyttäväksi, vaikka kaksi kolmesta mittauspisteestä oli selkeästi lupamääräysten vastaisia: toisessa myötätuuli, joka voi vaikuttaa meluun parhaimmillaan 20 dB, ja toinen mittauspaikka suojaavan kallion takana, melutason ero 10-15 dB kallion toisella puolella olevaan kiinteistöön verrattuna.

Ympäripyöreä vastaus oli, että melumittauksesta oli keskusteltu "asiantuntijan" kanssa (ei kerrottu kenen) ja päädytty sen hyväksymiseen. Ei siis mitään perusteluja suoraan esitettyyn kysymykseen edelleenkään (tietenkään, koska asiallisia perusteluja ei ole).

Jo suorastaan huvittava yksityiskohta kuultiin, kun kunnan edustaja voivotteli, että yksittäinen asukas ei ole kerännyt hänelle tiedottamista varten satojen lähiasukkaiden sähköpostiosoitteita, niin ei ole voitu tiedottaa (!). Tässäkin asukasillassa esimerkiksi oli paikalla lähes sata asukasta, joiden yhteystiedot kunnan olisi ollut helppo kerätä tilaisuuden aikana, jos vain olisi sitä todellista halua tiedottaa. Mutta ei, koska mieluummin on siirretty vastuu tiedottamisestakin jo asukkaille ja syyllistetään heitä nyt toistuvasti siitä, ettei se onnistu.

Kokous tuttua virkamiestaktiikkaa: louhimo viimeisenä, puheenjohtaja ei rajannut edellisten kunnan esiintyjien ajankäyttöä, joten louhimoasia alkoi lähes puoli tuntia myöhässä, jolloin tuli lopussa kiire, eivätkä asukkaat päässeet sanomaan kaikkea mitä olisivat halunneet. Asukkaiden puolelta ns. "hankalien asiantuntijoiden" puheita rajoitettiin heti kieltämällä aluksi puheenvuorot valtuutetuilta ja varavaltuutetuilta kokonaan (toinen sattui olemaan louhimoasiaan parhaiten perehtynyt asukas ja toinen pahimmista kiinteistövaurioista kärsinyt asukas).

Puheenjohtajan tapa jakaa puheenvuoroja niputtamalla niitä useita peräkkäin oli erikoinen valinta. Näin saatiin kyllä näppärästi jätettyä vastaamatta moneen paikan päällä esitettyyn hankalaan kysymykseen, kun niitä ei enää 10 minuutin puheiden jälkeen enää edes muistettu. Samoin ihmetytti kokouksen "suut suppuun" -lopetus, jossa vaadittiin asukkaita nyt vaan jotenkin tulemaan toimeen asian kanssa, ja todettiin, ettei kunnalta saisi edes pyytää ja kysyä asioista, jotka eivät kuulu kunnan toimivaltaan...(!)

Hienoa oli, että niin moni asukas käytti puheenvuoroja, ja kunnan suuntaan tuli toivottavasti nyt ainakin esiin, että louhimon vaikutukset ovat tosi laajoja ja vakavia. Siihen nähden ihmettelen kunnan edustajien vähättelevää asennetta ja tarvetta puhua vain tulevaisuudesta ja siitä "mitä tästä ollaan opittu" kuin siitä, mitä tämän hetkisen tilanteen korjaamiseksi voitaisiin tällä hetkellä kärsivien asukkaiden avuksi tehdä.

Itse asiassa koko auttamiskäsite tuntuu olevan vieras, ja piiloudutaan vain pykälien ja päätösten taakse. Esim. radon- ja uraanimittauksen tekeminen ei montaa sataa muutamasta kaivosta maksa, mutta ei vaan tunnu onnistuvan. Kunta voisi hyvin ne kustantaa, kun on kerran toiminnalle luvan antanut, mutta ei. Mieluummin annetaan asukkaiden kärsiä terveysriskeistä tai maksaa tutkimukset itse kuin autetaan yhtään.

Jotenkin jäätävä asenne kaikilla kunnan puheenvuoroja käyttäneillä. Kaikki omat laiminlyönnit kiellettiin tai siirrettiin konsulttiyrityksen syyksi. Kertaakaan ei kukaan edes pahoitellut asukkaiden ongelmia. Musertavaa.

Ainoa toimenpide, johon ympäristötarkastaja ja ympäristölautakunnan puheenjohtaja painokkaasti lupasivat ryhtyä oli se, että selvittävät tarkasti, mille viranomaiselle asukkaat voivat valittaa mistäkin asiasta (!) Eli vakavin huoli tuntuu olevan se, että heidän työaikaansa kuluu louhimoasioita hoitaessa, kun asukkaat eivät tiedä, mihin viranomaiseen olla yhteydessä.

Tuntuu vahvasti siltä, että nämä viisi vuotta louhimoa vastaan tapellessa ovat olleet ihan täyttä ajanhukkaa. Koska vaikka olen käyttänyt tähän tuhansia tunteja ja lukuisia unettomia öitä, niin silti nyt ollaan juuri siinä tilanteessa mihin en koskaan uskonut, että jouduttaisiin... Talot hajoavat, asukkaat kärsivät melusta, viranomaisista ole mitään apua ja kunta pesee kätensä. Ihan niin kuin kaikkialla muuallakin Suomessa.

[Birgitta]

Linkkejä asukasiltaan eri medioissa 4.4.2014:

TV2 YLE Alueuutiset 4.4.-14 (kohdasta 0:23)
http://areena.yle.fi/tv/2234671

Yle-radiouutiset (kohdasta 0:19-1:23):
http://areena.yle.fi/radio/2200038

YLE Uutiset netissä:
http://yle.fi/uutiset/siuntion_kivilouhoksen_melu_ja_sinkoilevat_kivet_riipivat_naapureita/7173538

Kirkkonummen Sanomat:
http://www.kirkkonummensanomat.fi/
(Näköislehti nro 28/6.4.2014)

YLE Svenska nettiuutiset:
http://svenska.yle.fi/artikel/2014/04/04/stenbrytning-vackte-ater-debatt-i-sjundea

YLE Radio Vega:
http://areena.yle.fi/radio/2233677

Facebook-keskustelu:
https://www.facebook.com/groups/202206333123895/

Västra Nyland:
http://vastranyland.fi/lokalt/2014-04-04/589771/stenbrottets-grannar-rot-till (tänne tarvitaan tunnukset)

Viisykkönen:
http://viisykkonen.fi/uutiset/bang-bang-%E2%80%93asia-s%C3%A4hk%C3%B6isti-pikkalan-asukasillan

[Birgitta]

Lainaan tähän Timo Raivion kommenttia muualta:
"Asiat ovat syvältä kun virkamiehet ja viranomaiset eivät tee sitä työtä, mitä kansalaiset heiltä odottavat. He kokevat että heidän työnsä on kertoa, miksi he eivät vastaa mistään ja miksi he eivät tee mitään."

Niin totta tässäkin tapauksessa .

[Birgitta]

Jo 14% Suomen pinta-alasta on kaikessa hiljaisuudessa varattu eri kaivosyhtiöille.
Monelle on yllätys, että mm. osa Tamperetta on tällainen alue:
https://www.youtube.com/watch?v=AZQjDElOVeM

Ruotsissa kaikki eivät enää jaksa odottaa poliitikkojen toimenpiteitä luonnon ja asukkaiden elinolojen turvaamiseksi:
https://www.youtube.com/watch?v=1OS0433Zssk