TTIP (EU:n ja USA:n välinen vapaakauppasopimus)

[Birgitta]

EU:n ja USA:n välille valmistellaan suljetuin ovin vapaakauppasopimusta TTIP (Transatlantic Trade and Investment Partnership).

Vastaava sopimusviritys (MAI) kaadettiin jo kerran suureksi osaksi sen sisältämän investointisuojan takia, jota ollaan nyt taas sisällyttämässä TTIP-sopimukseen.

Investointisuoja sallii kansainvälisten suuryritysten haastaa yksittäiset valtiot kansainväliseen kauppaoikeuteen, jos kokevat maan lakien haittaavan yrityksen voitontavoittelua. Tällaisia lakeja voivat olla esim. ympäristösuojeluun, kansalaisten/ työntekijöiden etuuksiin ja oikeuksiin sekä elintarviketurvallisuuteen velvoittavat lait. "Tuomareina" kauppaoikeudessa toimivat kolmihenkiset paneelit, joissa istuvilla lakimiehillä on erilaisia eturistiriitakytköksiä. Monet ovat ylikansallisten yhtiöiden entisiä hallitusten jäseniä.

Muutama amerikkalainen ja englentilaisen lakimies voi siis päättää, ettei yritysten tarvitse noudattaa Suomen lakeja, koska ne haittaavat voittojen keräämistä.

Huolestuttavaa pohdintaa aiheesta:
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=9119
https://www.facebook.com/events/453803858086517/?fref=ts

Alla oleva lainaus täältä: http://www.heidihautala.fi/2014/05/alex-osoita-toimintakykysi/
"48 suomalaista tutkijaa ilmaisi osaltaan tällä viikolla huolensa TTIP-sopimuksesta. He ovat huolissaan juuri riitojenratkaisumenettelystä, koska se siirtäisi vallan pienelle juristijoukolle, demokraattisen päätöksenteon ulkopuolelle.

Tutkijat ottavat varoittavaksi esimerkiksi yhtiövallasta tilanteen, jossa Suomi haluaisi tiukentaa kaivoslakiaan. Ulkomaiset omistajat ja sijoittajat voisivat pysäyttää uudistuksen seurauksista piittaamatta. Siitäkin huolimatta, että sitä pidettäisiin oikeudenmukaisena ja ympäristönäkökulmasta välttämättömänä."

[Birgitta]

Kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäen erittäin mielenkiintoinen haastattelu YLE:ssä 12.10.2014
http://areena.yle.fi/radio/2412106

Professori Patomäki kertoo TTIP:n todellisesta tavoitteesta, joka ei suinkaan ole kansantalouksien kasvu ja yksittäisten maiden hyvinvoinnin lisääminen, vaan suuryritysten voittojen maksimointi. Tähän käytetään esim. ympäristö- ja työsuojelulainsäädännön alasajoa, mikä lisää ihmisten pahoinvointia monella eri tavalla. Ennustettu TTIP:n osuus kansantalouden kasvusta on niin marginaalinen (0.05%), että pitäisi miettiä, olemmeko todella valmiita tähän. Todennäköinen vastaus on EI, mutta koska sopimusta valmistellaan piilossa, asiasta on vaikea saada riittävästi tietoa ja ottaa siihen kantaa.

Patomäki ihmettelee niukkaa keskustelua asian ympärillä. Tällä hetkellä EU:n virkamiehet ja suuryritysten lobbarit valmistelevat meitä kaikkia suuresti koskettavia käytäntöjä ilman että poliitikot, eli demokraattisesti valitut päättäjät pääsevät vaikuttamaan asiaan.

Poliittisten päätösten teko olisi käytännössä alisteista suuryritysten voittojen tavoittelulle. Eurooppalaisten valtioiden keinot esim. suosia kotimaista tuotantoa ja julkisia palveluja eivät enää olisi sallittuja, koska "kaikilla pitää olla samat mahdollisuudet". Tämä johtaisi suureen yksityistämisbuumiin, jonka seurauksista yksi esimerkki USA:sta, jossa kansallinen vesilaitos yksityistettiin: Tämä yksityinen vesilaitos sitten kielsi asukkaita keräämästä sadevettä omalla tontillaan, koska se katsottiin pohjaveden varastamiseksi ko. yhtiöltä.

Samaan suuntaan vaikuttaa sopimuksen sisältämä ISDS, eli suuryritysten investointisuoja, jossa lakimuutoksin taataan suuryrityksille tietyy voitto liiketoiminnastaan. Jos valtio muuttaa politiikkaansa tai säätää lakeja, joiden voidaan nähdä estäneen voittojen saamisen, yritys voi haastaa valtion oikeuteen javaatia korvauksena menetetyn liikevoiton. Oikeudenkäyntien kustannukset voivat olla kymmeniä miljoonia euroja, joten valtioilla ei välttämättä ole varaa niihin ryhtyä, jolloin suuryritykset pääsisivät käytännössä määräämään valtioiden poliittisista päätöksistä.

Esimerkkitapaus vastaavasta toiminnasta kahdenvälisen investointisuojasopimuksen puitteissa: Ruotsalainen monikansallinen Vattenfall (toiminta-aluetta esim. ydinvoimalahankkeet) haastoi Saksan valtion oikeuteen, koska Saksa päätti luopua ydinvoimasta ja Saksan veden puhtaudelle asettamia kriteerejä pidettiin liian tiukkoina.

Suomessa yksi suuri riski tulisi todennäköisesti liittymään kaivostoimintaan ja sen aiheuttamiin ympäristöhaittoihin (melu, pöly, tärinä, vesien saastuminen).

ISDS:llä olisi tietenkin merkittävä ennakoiva vaikutus jo poliittisia päätöksiä tehtäessä. Valtiot eivät uskaltaisi haasteen pelossa säätää liiketoimintaa haittaavia lakeja.

Oikeustapauksia ei ratkaistaisi kansallisissa tuomioistuimissa, vaan yksityisissä ns. välimiesoikeuksissa, joissa muutama USA:lainen tai länsieurooppalainen lakimies ratkaisisi myös Suomea koskevat riidat. Laillisuusperiaate jäisi toteutumatta koska samat lakimiehet toimivat käytännössä lakien laatijoina, välimiehinä ja asianajajina.

TTIP tulisi todennäköisesti vapauttamaan amerikkalaisen elintarviketeollisuuden tuotokset Euroopan markkinoille, ja Suomessa lyhyen kasvukauden maana riskinä on kotimaisen ruoantuotannon loppuminen kokonaan. Seurauksena kakille lautasille geenimanipuloidut tuotteet, hormonikasvatettu liha ja klooripuhdistettu broileri.
http://yle.fi/uutiset/suuria_pelkoja_ja_odotuksia__tasta_on_kyse_salaperaisessa_kauppasopimuksessa/7478060
Tähän suuntaan EU:n komissio on jo tehnyt myönnytyksen salliessaan pari vuotta sitten maitohappoliuoksella bakteereista puhdistettujen naudan ruhojen myynnin ihmisravinnoksi, joka Euroopassa on aiemmin ollut kiellettyä.

Lopuksi Patomäki peräänkuuluttaa globaalia demokratiaa, eli valtioiden mahdollisuutta esim. irtautua helpommin kansainvälisistä kauppasopimuksista, jos todetaan, ettei sopimuksen jatkaminen ole valtion etujen mukaista.

Eduskuntavaalit ovat tulossa. Vaikka Suomi on EU-jäsenyyden ja Lissabonin sopimuksen myötä antanut asiassa päätösvallan EU:n komissiolle (joka tällä hetkellä on hyvin TTIP-myönteinen), eikä sen päätöksiin Suomessa voida enää kansallisella tasolla virallisesti vaikuttaa, on hieman kiistanalaista, voidaanko valtioiden mielipide tosiaan ohittaa ko. sopimuksen osalta tällä tavoin (Ranskan lainsäädäntö esim. ei salli sitä).

Siltä varalta, että asia tulisi vielä Suomessakin eduskunnan käsittelyyn, jokainen voi äänestämällä vaikuttaa siihen, millaisen kannan Suomi ko. sopimukseen ottaa. Tämänhetkinen pääministeri Alexander Stubb valitettavasti suhtautuu siihen varsin myönteisesti.

Pitäisi miettiä, onko ihmisten elämässä kenties muita tärkeämpiä arvoja kuin raha ja kansainvälisten suuryritysten hyvinvointi. Esimerkiksi ihan vaan demokratia, eli päätösvallan säilyminen Suomessa kaikissa meitä koskettavissa asioissa.

[Birgitta]

Suomalaisen ja eurooppalaisen maatalouden synkistä näkymistä Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä:
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/vapaakauppasopimus-on-riskisijoitus-1.43573

[Birgitta]

Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi jyrähtää TTIP-sopimuksesta:
http://www.youtube.com/watch?v=uWos7RgWzB8

Koko Spotlight-ohjelma aiheesta 2.12.2014.
http://areena.yle.fi/tv/2205433