Hyvää Uutta Vuotta 2013!

[Birgitta]

Hyvää alkanutta vuotta 2013 kaikille !!

Tuokoon se mukanaan paljon iloa ja onnea, sopivasti haasteita, niissä onnistumisia, uuden oppimista...


Meillä aatto pörähti käyntiin, kun illansuussa kotiutui Lapin takamailta suunnilleen tällainen

(mitä nyt tuolla pimeässä näki...).

Vaan mitä kyllä näin, kun kelkka kuorma-autosta alas vinssattiin:
LEOPARDIKUVIOISET PENKIT...!!! KYLLÄ!! Ja juu en ollut valitsemassa itse...

Vanha hyvin palvellut Ockelbo, surullisen kuuluisa (ja kuuluva) kulmakunnan prutku, lähti takaisin synnyinsijoilleen jättäen jälkeensä monta kaunista muistoa . Toivomme hänelle vielä monia monia hyviä vuosia lisää! (Kuvassa Röllin kanssa lenkillä v.2005).



Yöllä ajeltiin Arctic Catilla heti raketteja katsomaan . Sää ei kyllä ollut kovin Arctic, vaan vettä satoi aika huolella .

Uusi kelkka vaikutti helpolta ajaa ja TOOOSI mukavalta! Niin hiljainen, että ajellessa voi ihan jutella matkustajan kanssa... , eikä naapuritkaan enää ryntää ikkunoihin, kun kelkka savuttaa ja pakoputki paukkuu mennessään...

Ja siinä on ihan jouset, niin että kuopista mennään ihan liidelleen vaan . Erillisjousitukset suksissa: Ei sitä saanut keikahtamaan edes yrittämällä . Ja sillä voi peruuttaa ! Ei enää kelkan kiskomista ja lapioimista irti hangesta, jos mutka menee vähän leveäksi...!

Löytyy myös sähköstartti = Ei tarvi mun enää pakkasella kiskoa kelkkaa käyntiin puolta tuntia tai pyytää naapuria apuun kiskomaan... . Ja nythän voi jopa pukeutua suoraan kelkkailuvaattesiin, kun tietää pääsevänsä varmasti liikkeelle. Ockelbollehan mulla oli aina "käynnistysvaatteet" erikseen, jos olin yksin kotona, koska sitä käyntiin huhkiessa tuli tosi kuuma, eikä se aina suostunut käynnistymään ollenkaan, jos naapuritkin piileskeli jossain , joten mitä sitä turhaan valmiiksi sonnustautumaan naparetkiasusteisiin .

Vaatteetkaan ei haise enää pakokaasulle kotiin tullessa, loistavaa!

Ja ihan luksusta: sormien ja jalkojen lämmittimet ... Vaan mitäs hylkeennahkarukkasilla ja lämpösaappailla nyt sitten tekisi...

...Mutta yyyh... oisko ehkä vähän persoonaton Ockelbon jälkeen... . Ockelbo oli just niin ihanasti rakkine ja vaati vähän käyttäjältäkin ominaisuuksia... (Ja sitten kun niitä ei ollut, oltiin sen kanssa kumossa tai jumissa yksin pimeässä jossain huitsin kuusessa . Jos se nyt siis ensin ylipäätään suostui käyntiin ).

Tässä ei tarvii kuin istua ja vähän ohjata... Vähän niinkuin liian hyvä perheauto automaattivaihteilla... Mutta no, MUKAVA se on, ja kai sellaiseenkin voi tottua ! Ja onhan se ihanaa, kun sormissa on tunto vielä kotiin tullessakin.

Tulkaas koeajamaan ja juoksuttamaan koirat samalla, kun jonain päivänä kaipaatte lenkkiin vaihtelua ja koiralle kunnon juoksutusta !

[Mari]

Voi miten mahtava peli!
Me ostettiin reilu vuosi sitten isän työkaverilta vanha moottorikelkka, aivan 80-luvulta oleva vanha Lynx. Edellisen omistajansa edesmenneen isän kanssa se on kokenut Lapissa monia eräreissuja ja sen perässä on kuulemma vedetty pientä koppia/erämajaa, vähän kun karavaanarin vetoautona toiminut siis.
Se on semmonen menopeli että en ole edes yrittänyt sitä käynnistää, siinä vois mennä ikä ja terveys. Muutaman kerran olen sillä kyllä ajanut ja on kyllä niin kankea kääntymään kun vaan voi olla.. Ja painaa kun synti.
Mutta se on mahtava menopeli, sillä me haettin se joulukuusikin joka videossa näkyi, ja lähipelloille isä on tehnyt hiihtolatuja sillä kun ollaan lainattu naapurin itse tekemää latuhöylää. Ja metsässä olisi aika ankeeta kävellä noin syvissä hangissa jos ei olisi kelkkauraa alla.

Kunto on vähän tainnut venäyttää etutassuaan niin ei olla lähdetty sitä juoksuttamaan, paitsi olihan se sillon aatonaattona aika pitkän lenkin ja hyvin se pysytteli Lynxin perässä Kunhan ollaan taas täysissä voimissa niin välillä voisi potkuri/kävely/juoksulenkkien sijasta lepuuttaa omia jalkoja ja käydä kelkkalenkillä.

Hyvää uutta vuotta myös meidän puolesta! 

Kunto on aika mahtava kaveri, edellisten koirien tapaan sitä ei paljoa hätkähdyttänyt raketit. Se oli molemmat iltalenkit tapansa mukaan irrallaan ja vaikka metsän takaa näkyi koko ajan rakettien hehkua taivaanrannassa ja ääniä kuului kauempaa ja lähempää, se nakersi keppejä ja lumipaakkuja tai vaan loikoili maassa. Itse pysähdyin kuvaamaan useasti raketteja ja Kunto oli melkin epäilyttävän rauhallinen. Illalla ammuttiin raketteja omasta pihasta naapureiden kanssa, Kunto sai olla sisällä. Ihan sen korvien parasta ajattelin.

Kyllä se tänään sitten lenkillä keräsi touhukkaana rakettien roskia mitä oli tuonne reitin varrelle lennellyt itse kunkin raketeista Minä otin roskat siltä talteen ja vein roskiin, päivän hyvä työ tehty!

[Birgitta]

Toi uusi kelkka on siitä vähän huono, että on tosi leveä Ockelbohon verrattuna. Eipä pääsis metsässä oikein mihinkään, kun ei mahtuis puiden välistä... Toisaalta jos löytyis sopiva reitti, niin onhan tossa se pakki, jolla pääsis ongelmatilanteista pois varmaan paremminkin kuin vanhalla kelkalla.

Mutta eiköhän me edelleen lähinnä noita peltoja kuluteta.